Totuuden hetki

Työskentelen siis kosmetologina parturikampaamossa.

Minulla on ollut siinä oma pieni nurkka, verhojen takana.

Siis verhojen takana!
Ainoana positiivisena asiana näköeste.

Mutta kaikesta mikä tapahtuu kampaamon puolella saan osa myös minä ja minun asiakas.

Siis kuvitelkaa tilanne: minä teen asiakkaalle rentouttavaa hierontaa ja kampaamopenkissä istuu mummo, joka kommentoi kovaäänisesti omaa ruoansulatusongelmaa: "Kakka on ihan musta.. en tiiä, mikä siinä on.."

Monta kertaa olen ollut hermoraunion partaalla ja masentunut, mutta eihän ihmisille voi sanoa, että voisitteko olla hiljaa.

Eihän kampaamoissa ole tarkoitus olla hiljaa.

Sehän kuuluu asiaan, että kampaajalle selostettaan koko elämää (?!)

Se salainen projekti oli
OMA TYÖHUONE!

Ihan oikea huone! Jossa on seinät ja kaikkee!
Ikkunoita ei ole, mutta mihin minä nyt niitä tarvitsisin?! 

Sitä minä siis olen pistänyt kuntoon, remontoinut ja sisustellut.

Suunnittelusta lopputulokseen ihan itse ja oon muuten sikaylpee siitä!

Paitsi ovea en laittanut minä.
Niin.. siis huoneessa ei ollut ovea, vaan pelkät ikivanhat metalliset karmit valattuna betoniin, vuodelta 1971..tai jotain..
Onneksi näitä raksamiehiä löytyy tuttavapiirista jos jonkilaisia.
Kaljapalkalla tuli oma mies ja yks toinen jäbä töihin.
Ja homma lähti sujuvasti käyntiin.. mitäs nyt pientä haava käsivarteen tuli.. niin ja sitten pelikaapin ovi meni  rikki.
En voi varmaan korvauksia vaatia, kun palkkakaan ei ollut ihan TESin mukainen?


Nyt minä muuten ymmärrän, miksi raksamiehet syövät niin usein mikropitsoja lounaaksi.
Kesken seinien hiomista minun alkoi älyttömästi tehdä mieli mikropitsaa, vaikka normaalisti en koskiskaan siihen.
Juoksin sitten viivana ärrälle.
Sen jälkeen katsoin itseäni peilistä ja  molemmissa nenäpielissä oli valkoiset hei-olen-kokaiiniriippuvainen- pakkeliviivat.
Mutta mikropitsa oli mielettömän hyvää!


Tässä on lähtökohta,vaan että melkein kaikki rojut on jo kannettu pois.
Niin ja huoneen kellarimaisuuskaan ei taida näkyä kuvasta.. ja ne kamalan muhkuroiset ja keltaiset  betoniseinät..  öklä!

Ja tälläinen se on nyt:

Laitan pian tarkempia kuvia koko huoneesta, kunhan KAIKKI on valmista.
Nyt kun puuttuu vielä aika monta tärkeetä sisustusjuttua..
 .
.
.
.

Ok, tässä pari kuvaa.. ku oon kerta niin innoissaan..

Näistä tuli hienot, vaikka itse sanonkin.  Ja ei ollut edes vaikee tehdä.
Printtasin netistä etikettikuvat, narulla kiinni ja kristalli roikkumaan.

Joo, nämä päättyivät tänne.
Ja minusta just hyvät kehystämään mun patsastelu-papereita.

***

Aion nyt panostaa koko yrittämiseen enemmän.
Ennen kun en viitsinyt mainostaa ollenkaan.

Tervetuloa bikinivahaukseen! 
Samalla, kun revin karvojanne irti, voitte kuunella miellyttäviä mies-ääniä verhon takaa .. ??

Jos joku halua tsempata, niin voi käydä tykkäämässä Facebookin-sivulla.
Siellä ei vielä mitään kummempaa oo, mutta ainakin jonkun kivan arvonnan aion keksiä!