Pöytäpefletti

Nappasin kirpparilta mukaan ison puisen leipälaatikon.

Hintalapussa luki selvennys: Ei oo käytetty muuhun tarkoitukseen.

No mä olen omistanut näitä leipälaatikkoita vaikka minkänäköisiä, mutta jokainen on  joutunut kylmästi muuhun tarkoitukseen.

Meillä leipä on joko jääkaapissa, pöydän päällä tai loppu.

Tämä leipälaatikko toimii nyt puhelinlatureiden säilyttäjänä.

Ja meillä on niitä paljon!

Monta kertaa enemmän kun puhelimia.

Voisinpas melkein perustaa laturikaupan!

Lämpöpattereihin ei tuu vieläkään yhtään lämpöä.

Yksilta kun varpaani olivat taas jäässä tuplavillasukista huolimatta, suutuin ja tilasin fellokselta maton.

Molemmat kuvat ovat ihan urpoja, mutta täältä tietokonelta kun tiirailen keittiöön, niin hyvältä näyttää.

Jos mul ei ois varpaat niin jäässä voisin jopa sanoa että melko lämmin tunnelma.

Äiti lähetti mulle paketin, jossa oli leveäraidallinen (eivät tietenkään näy kuvassa) pellavaliina, joka on todennäköisesti pefletti.

Kuka hullu istuisi noin nätin liinan päälle, mä kysyn??

Ps.edellisessä postauksessa on arvonta!

Arpajaiset

Heiii, mähän oon ollut pois iät ja ajat ja tänne on jopa tullut uusia lukioita, vaikka mitään luettavaa edes ei oo.

Kukapa ei tykkäis että se nousee..

Se lukijanluku.. <3

Kiitoksena tästä hyvästä mielestä haluan järjestää  teille arvonnan ja palkintona

 vanha hyvä tuttu juttu -  lahjakortti WanhaAliina sisustuskauppaan.

Klikkaa tänne!!

Lahjakortin arvo on 30.-
Ja arvonnan voisinpas suorittaa 11.11

Mutta muuten tänne ei kuulu mitään muuta kun suuria suunnitelmia.

Käteen en tosin oo jaksanut ottaa edes pensseliä.

Senkin päällystäminen servetilläkin on ollut kesken jo 3 kuukautta.

Ku erikeepperi loppui ennen kun ensimmäisen ovikaan oli valmis,
 enkä ole saanut aikaiseksi ostaa sitä lisää.
(ei sitä myydä Lidlissä!)

Suunnittelinkin jo että taidan sittenkin vaan maalata ne ovet!

Niin..siis suunnitelin..

Viimeisessä postauksessa esittelin DIY-kattolampun, joka ei tullut maksamaan mitään.

Ja koska se oli täysin ilmainen, menin ja tilasin hyvällä omatunnolla Ellokselta ihan sikakalliin

pöytälampun.

Haa!!

Siitä sain!

No on se ihan hieno!

Ja nyt kun mulla on lukulamppu, mä olen alkanut taas lukemaan kaikenlaista ennen nukkumaanmenoa.

Huomaa tuosta kasasta lattialla.

Mä yleensä luen niin kauan kunnes silmät ovat ihan vinossa. 

Pystyn sekunti ennen nukahdamista heittämään kirjan lattialle-valot kiinni-päätyynyyn.

Seuraavana iltana kylläkin pitää lukea vähintään 3 viimeistä sivua uudelleen koska en muista niistä mitään.

Mutta kun makuuhuoneessa ei ole kun kattolamppu, niin ei tollainen ole mahdollista.

Siinä ajassa kun kömpsin lampunsammutusretkeltä takaisin peiton alle, minulle on ilmestynyt jo kaikenmaailman vessa-jano-mitenköhänsekirjajatkuu-hädät.

Älkää muuten kysytkää mitä toi tyhmä Paris-teksti tekee siinä laatikossa!
Antaa sen nyt vaan olla siinä, mun pitää hetki suunnittella, ennen kun teen seuraavan siirron..

Minä ku ostin kirpparilta omasta mielestä kauniin tekstitarran,
 vaan että asennushetkellä huomasin että jännästi sitä tarrapintaa ei tekstin 
kohdalla ole ollekaan.
Mikä lie sapluuna siis kyseessä kai..
Mä en edes tykkää sapluunoista!
Pöh!

Zazaza..

Kokonaiset kuusi kuukautta meidän makkarin katossa on roikkunut pelkkä hehkulamppu.

Olen kyllä välillä katsellut erilaisia valaisimia, mutta mikään ei oo tuntunut ostamisen arvoiselta.

Viime Talo&Koti lehdestä jäi takamuistiin säilytyskorista tehty valaisin.
Tosin, se oli ruma, mutta idea ei.

Niinpä yksilta kuin salamana mulla välähti, että voisinkohan tehdä mun verkkokorista valaisimen! 

No voisinpas ja siihen meni ehkä 5 minuuttia.
Kahvat vaan irti ja siivet tilalle!

Nykyään harvemmin multa mitään tuunausideoita irtoa, joten varmaan sen takia olin kuin puupalikalla lyöty - kävin joka 5 minuutin välein typerä hymy kasvoillaan katsomassa miltä se lamppu näyttikään.



Äidin kanssa kierrettiin koko viikonlopun joka päivä 5-7 tuntia kirpputoreilla.
Perjantai aamulla mä yskäsin väärässä asennossa ja selässä revähti joku lihas niin että multa lähti jalat alta.
Siinä lattialla pyöriessä hampaat ristissä päätin että tämän mä en todellakaan anna mun viikonloppua pilata.
Ylös kun pääsin kävelin niin että vasen olkapää osoitti kohtisuoraan maahan.

Selvisin työpäivästä hittaasti mutta varmasti ja kun aloitettiin äidin kanssa kirppisratsia, huomasin että mitä enemmän kivoja löytöjä tein, sitä enemmän selkä suoristui.
Sunnuntaiksi olinkin jo täysin kunnossa!

Pakkosaada kannut.

Aina niin tarpeellinen keittiökippo.


Ranskankielisia kylttejä en voi vastustaa.
Mutta koska en itse kielestä tajua mitään, niin välillä on ollut mitä kummallisimpia tekstejä mitä kummallisimmissa paikoissa.
Kuten kerran luki tietokonepöydässä syöminen on elämä.
Tai sitten roikkui vessassa  - vanhempien makuuhuone..

"Hyvien löytöjen osasto"
Hmm..

Tätä kylttiä säikähdin, kun vahingossa naputtelin google transletoriin Sale de Bain ja käännös oli likainen kylpyhuone.
Meinasin jo että no,eipä sille voi mitään, kun sitten huomasin että puuttuu  yks L-kirjain.
Oihan se helpotus!

Vanha säkki joutui toistaiseksi parvekkeelle, kunnes mä keksin sille jotain kivempaa käyttöä.



Yksilta eksyin aivan vahingossa Zalandon ihmeelliseen maailmaan.
Nykyään mä en käy yhessäkään vaate- tai kenkäkaupassa, en niinku ikinä,  joten lipsuin ilahduttamaan mua pienellä paketilla.
Etsi kuvasta maan mahtavimmat  bikersaappaat sekä suloisin ja pehmoisin tähtipaita. 
Kuvasta puuttuu tilamaani huivi, tähtikuosissa sekin, tottakai.
Meni överiksi, mutta menköön nyt tää kerta.

Pitikö mun myöntää, että olen tallentanut Zalandon tietokonen yläpalkkiin?
Kätevästi  Facebookin, Wilman ja verkkopankin viereen.