Sattui ja tapahtui

Lauantaina kävimme Tainan kanssa Indiedays blogitapahtumassa.

Vähäks oli ihana päästä pitkästä aikaa ihmisten ilmoille.

Tai näin mä ainakin kuvittelin.

Tottakai mulle iski heti aamusta verybadhairday.

Mä en edes tiennyt aikaisemmin että hiukset voi mennä tollee!

Tapahtuma oli aika hieno.

Minä olin selvästi alipuketunut mun 3 egen kirpparifarkuissa,  ikivanhoissa röyhelösaappaissa jonka varret ovat venähtäneet, korot maalattu markerilla mustaksi ja kaiken lisäksi ne näyttävät kaukaa katsoen kalastussaappailta.

Ruokapöytä näytti tosi upealle!

Odotukset olivatkin korkealla siitä etukäteen mainostetusta fingerfoodista.

Se taiskin jänskättää eniten, että mitähän se fingerfood on!!

Niin trendikästä.. niin tyylikästä... wow!

Pöydässä oli seesamitoffua, kanavarrasta ja jotain kalamaista perunaviipalen päällä.

Ton kanavartaan sain huuhdeltu punaviinillä alas, mutta ne muut jouduin huomaamattomasti sylkemään servettiin.

Se siitä tyylikkyydestä.

Mut punaviini oli tosiaan hyvä.

Loppuajan keskityinkin juomaan vaan sitä.

Neljännen lasin jälkeen mun oli pakko mennä vessaan.

Näin jo (kumma kyllä että edes näin, ehkä viini parantaa näköä??) kaukaa erään bloggaajan kenen blogiin oon monesti kommentoinut.

Hän näytti tulevan mua kohti käsi pitkällä ja sanoi että heii.. me ei ollakaan tavattu.

Minä hyppäsin heti lähelle ja työnsin kämmeneeni hänen käteen ja ravistin innokkaasti:

No heii, eipä olla niin, mä oon Maanvaiva.

Hän oli jotenkin hämmentynyt ja vilkuili mun ohi. 

Sitten tajusin, että ei se edes puhunut mulle.

Vedin äkkiä käden pois ja siirryin pidemmittä puheitta vessajonoon.

Se joka väittää että mua nolotti, valehtelee.

Mutta tän jälkeen alkoi viini maistumaan vielä paremmalle.

Loppuajan käytin iloiseen rupatteluun Tainan ja Teijan kanssa.

Ilahduin myös suunnattomasti kun näin tapahtumassa Olympuksen pisteen ja että heillä oli just näitä kameroita pöydällä esillä mitä munkin piti ostaa, ennen kun talouskriisi tuli vastaan.

Kiljahdin eikäää...JUST tän kameran mä aion ostaa joku päivä.

Ai tämän Pen minin?

Ei mitään miniä ku tän valkoisen!!

No tämä on kyllä Pen mini!

Ai.. mut se näyttää ihan samalaiselta.

Mä sain ottaa vielä kokeilukuvia, joten pääsin vetämään tän floppishown ihan loppuun asti.

Otin sellaisen ammattimaisen valokuvaajaasennon, koukistelin polvia ja sille ja näin ja sit automaattisesti käsi nousi kääntämään zoomia (ku mun nykyisessä järkkärissä se sattuu olemaan), mutta eihän ton kameran uloke mihinkään kääntynyt.

Minä sitten että miten tätä käännettään?

Hän oli että ei sulla ole siellä edes zoomia kiinni.

Aa..ok.

Päätin että pysyttelen vaan Tainan lähellä, enkä edes katso enää mihinkään muualle.

Kun ruvettiin lähtemään, hörppäsin viimoiset tipat viiniä  ja sit näin sivusilmällä omasta mielestä yhen pojan joka oli aikaisemmin kerännyt pöydiltä tyhjiä laseja pois.

Hei, etkö Sä olekaan se lasinkerääjä? Ota tää, kiitooos!

Poika naurahti väkinäisesti.. sanoi..no..heh..öö.. muminamumina..

Työnsin sen lasin äkkiä sille ja kiirehdin Tainan perään.

Itse mietin kuumeisena -  voi luoja.. tee näin että se oli oikeesti se lasinkerääjäpoika!!

Todellinen maanvaiva poistuu pitkin punaista mattoa.

Kiitos ja amen!


Tässä muutamat kuvat vielä.

Sen jälkeen lähettiin Tainan kanssa vielä shoppailemaan, H&M homeen ja Stockmannillakin käytiin.

Vitsit et onkin kiva shoppailla pikkuhuppelissa.

Ostin esimerkiksi H&M-ltä saippuaalustan.

Selvin päin mulle ei ois tullut ikimaassa mieleen että kakkuvatia voi käyttää myös saippuaalustana.

Tämä tyyny maksoi vitosen.

Lisää luettavaa mun sohvalle!