Kaikenlaista

Kävin ykspäivä tsekkaamassa Villa Harmonie Helsinki-putiikin ja sieltä tarttui mukaan Mummin porkkanapesuaine.
Hymyilin oikein kun kuvittelin itseni suihkimassa hentoa porkkanatuoksua pitkin kodimme  seiniä..

Myöhemmin esittelin kaverille ylpeänä mun uutta porkkanapesuainetta.
Ai.. mitä?..eikö se olekaan porkkana?? HÖH!
Siis minkätakia sen pitää olla niin epäselvää tekstiä?

Äitini on ollut meillä jo viikon. (tiedättekö kuinka uskomattoman mukava on tulla jokapäivä töistä siistiin kotiin!!).

Viikonloppuna kiereltiin kokopäivä-työmäisesti kirppareilla ja ostin lähes hysteerisesti kaikenlaista (kostoksi (en tiedä kenelle) siitä kun koko kesän en jaksanut vaivautua menemään yhellekään).

Melkein GG tarjotin, 3.-

Toimiva kello, 2.- 

Pelttilaatikko joka on tekstin mukaan sisältänyt joskus jotain mystistä jauhoa, jolla lähtee vatsavaivat. 4.-

Ihunaihuna ja ISO emailinen pesukulho.
(en viitti kertoa mitä maksoi..mut kuiteskin vähemmän kun 11 euroa)
Älkää pliis viittikää kertoa että niitä saa jostain Minimanista vitosella!

Lokero tärkeille lapusille eteiseen, jotta muistais ne aina ottaa mukaan!
Vielä en ole ainakaan muistanut.

Vaatteita ja jalkineita lähti molempina päivinä mukaan melkein rekallinen.
Siinä tuli pistetty koko syksyn mallisto uusiks, sekä itsellä että lapsilla.
Kuvasta toi euron pallohuivi on uusin.


Ja sitten ylivetolöytö:
Supersuloinen pieni vanha matkalaukku!! Vitosella!!
Annoin mukavalle papalle rahat ja hän toivotti kieli poskessa Hyvää matkaa!
Mä olin niin tohkeissaan löydöstäni että vastasin: Kiitos, sitä samaa!
Siis kuinka nolo sitä pitää ihmisen olla!! 

Täällä yksi erittäin motivoitunut 10 vuotias vaatekaapinsa siivoja.

 Hittolainen! Eilen päädyin vahingossa pitkästä aikaa katsomaan Kadonneen jäljillä ohjelmaa.
Yhtäkkiä kaikki siinä olivat tietenkin itkemässä ja mullakin silmät pullistui kuin hullulla hevosella, enkä mä uskaltanu enää hengittäkään, ku pelkäsin että päästän jonkun epäillyttävän äännähdyksen, jonka muut saattaa heti tunnistaa itkuksi.

Sitten jossain vaiheessa olin niin äärirajoilla, että mulla oli tasan kaksi vaihtoehtoa -  joko mä alan ääneen itkemään tai sitten mä alan hysteerisesti nauramaan.
Valitsin sen viimeisen.
Isäntä vilkaisi mua ja tokas: ihan pimee!

Onko se nyt niin vääriin vähän naureskella itsekseen??Häh?