Röyhtäjä-akka

Olohuoneen hiipii pikkuhilja industrial-meininki.

Olen heikko, voimaton, se sydämeni vienyt on...

En esittele vielä mitään, koska moni oleellinen juttu puuttuu.

Josta pääsenkin siihen, että lyhyehkön tauon jälkeen olen löytänyt itseään taas erilaisten nettikauppojen ostoskoreissa pähkäilemässä minkä ottaisin ja minkä jättäisin.

Harrastan yleensä haaveshoppailua. Eli klikkaan kaiken ihanan ostoskoriin, ihailen hetken aikaa ostoskorin sisältöä... 

... sitten suljen sivun ja menen jääkaapille hätistämään masennusta.

No, muutamia juttuja on kuitenkin päässyt ihan oikeaan tilaukseen.

Niistä sitten kun ne ovat perillä.

Hemtexissa kävin taas. Mä en käsitä, miten heille ilmestyy valikoimaan aina entistä ihanampaa tavaraa.

Ostin näin alkuun muutamia keittiönpyyhkeitä.

Yks ihan oikeseen tarkoitukseen..

ja toiset kaks tietokonepöydän verhoiksi:

Ne roikkuu siinä toistaiseksi tosi typerästi, koska kaapista löytyi tällä hetkellä vain jotain tyhmää venyvää  rautalankaa.

Korjan tämän heti kun käyn rautakaupassa.

Tulin tänään töistä ja kävelin ihmisjoukossa kotia päin.

Minun takana kävelevä mies päästi älyttömän röyhtäyksen, sellaisen joka tule jostain hyvin syvältä, mahdollisesti jo ohutsuolesta saakka ja kuulostaa lähinnä vihaisen villisian mörähdykseltä...

Minun edessä kävelevä mies kääntyi ja katso ällistyneenä MUA ja jatkoi matkaa.

Voitte uskoa, että minun teki mieli juosta häneen perään ja huutaa, "eiei! sä ymmärsit väärin, se en ollut mä! "

Mutta jotenkin aavistin, että tämä vaan pahentaisi tilannetta.

Onneksi mulla oli sentään huppu päässä.