Selvännäkijä

Uusi kone on nyt käytössä, mutta koska se on uusi, en pidä siitä, vielä.

 Ainoa mistä tykkään on näppäimistö- sellainen kevyt ja näppärää,  pystyy kirjoittamaan sikanopeasti ja näin olleen tekemään entistä enemmän kirjoitusvihreitä.

Pilkkupussukka kirpparilta, 2.50

Pelttitaulu, jossa syvällinen kysymys. Minusta vastaus on ehdottomasti KYLLÄ! 1.-

Anski ja Anne-Mari heittivät mulle kysymystehtävän ja miellyttävän tapaani mukaan valkkasin niistä muutaman.

Mitä sulla kuluu paljon?

-Pumpulia! Jos talossa asustaa kolme naista joista ainakin 2 käyttää päivittäin meikkiä, sitä kuluu PALJON. Ja se on aina loppu. 

Mitä teet salaa?

-syön äänekkäästi suu auki. Mutta muuten meidän ruokapöydässä sellainen on ehdottomasti kieletty.

Minkä yliluonnollisen superkyvyn haluaisit?

- Selvään ois kiva nähdä. Eli siis selvännäkijä!

Lempi sisustuskauppa?

-Kaikki josta saa tavaraa osamaksulla Kaikki josta saa ihania tavaroita tosi edullisesti. Tyyliin 1-2 euroa kappale. 
Terveisiä isännälle!!
Hei-hei!

Miten rentoudut?

-Vaan ja ainoastaan nukkumalla. Jos mä vaikka otankin sellaisen asennen, että nyt juon sohvalla kupin kahvia, selailen sisustuslehtiä ja rentoudun kamalasti, niin ei siinä mene kovinkaan kauan kun kahvia valuu jo suunpielestä ja mä kuorsa tuhisen ja näen unta, että omistan ison kartanon ja puolet Helsingin sisustuskaupoista.

Horoskooppimerkkisi ja luetko niitä?

-Viime aikoina olen alkanut niitä tutkimaan oikein urakalla.

 Enitein mua huolestuttaa kaksoset. Muka kyllästyvät ihmissuhteisiin nopeasti ja flirttailevat kaiken kanssa mikä liikkuu. 

Olen kyllä pitänyt tästä aiheesta isännälle vakavan puhuttelunkin. Sellaisen, jossa minä esitän syytöksiä, todisteena horoskooppi.com sivusto ja hän torjuu syytökset käskemällä työntää koko tietokone yhteen sensuroituun paikkaan.

Ja oinaatkin huolestuttavat, koska he ovat minä-minä-ihmisiä.  Mun isompi tytär on oinas, mutta en ole hänessä vielä huomannut minä-minä-luonnetta. Enemmän hän on haluun-haluun-luonne.

Olen miettinyt, että kun hänen oli kuitenkin määrä syntyä härkänä, mutta syntyikin reilu kk aikaisemmin, niin oisko siinä mennyt sitten horoskoopitkin sekaisin? Ettei hän olekaan oikeesti oinas? Vaan ihana haluun-härkä, kuten mä..?

Äh, mä tuun hulluks niistä horoskooppeleista!

Perunasalaattia

Tämä postaus on jo kerran tullut.
Vaan että minä en sitä silloin julkaissut.. se julkastui ihan itsestään!!

Olin ihan paniikkissa että joku supervirus on vallannut mun tunnukset ja kohta mun bogi täyttyy aikuisviihdekuvista,  joissa on mun kasvot, mutta Ron Jeremy vartalo.
Kun olin rauhoittunut, todesin, että tässä uudessa bloggerissa tuo tallenna-linkki on aivan liian lähellä julkaise-linkkiä.
Ok, ehkä sittenkin mun sormi värähti..  ja virusta ei olekaan... ehkä..

***
Mutta nyt siihen salaattiin..

Muistan kun tulin eka kerta Suomeen ja tilasin jossain enmuistamissä perunasalaattia.

Koin melkoisen järkytyksen, kun pöytään tuli kulho jossa oli lähes kokonaiset perunat ja isot sipuliviipalet ja thäts it.

Meillä päin käsitys perunasalatista on hieman erilainen.
Mäpäs päätinkin näyttää, kuinka erilainen.

Perinteinen perunasalaatti maahanmuuttajan tapaan.

Tärkeimmät ainekset on nämä kaks:

Tykkään kun kaikki on pilkottu hyvinhyvin pieneksi.
Sen lisäksi että se näyttää tyylikkäältä, sitä ei myöskään tarvii hirveesti pureskella.
Sopii erinomaisesti sellaisille ruoka-ahmatteille, joilla on kiire nielemisen kanssa,  kuten mä.

Siis oikeesti! Tiedän, että hammaslääkärit pakottaa märehtimään ruokaa ainakin jotain 25 kertaa ennen nielemistä, mutta minä en pystyy, mua alkaa oksettaa!

Eli sekoitat noi kaikki yhteen pataan ja valmista!
Ei sovi painonpudottajille, karppaajille eikä laktoosi-ihmisille.
Sen verran tuhtia on!

Mun vappulautanen.

Uusi pöytäkone on muuten tilattu!

Tekee kyllä kipeetä luopua siitä vanhasta!!

Minusta sen ois voinu vielä kerran edes YRITTÄÄ korjata!
Okok..pojat yritti, mutta mun mielestä ois voinu yrittää vähän tehokkaammin..

Se kone vaan on niin rakas minulle, koska se on ollut 4 vuotta mun paras kaveri
 ja mä jumalauta pulitin siitä Soneralle tonnin verran kolmen vuoden osamaksuja!!

Lenkkihirmut

Aloitettiin isännän kanssa iltalenkkeily, koska

Ekalla kerralla siitä ei meinannu tulla mitään -  joka 5-n juoksuaskelen jälkeen mä repesin nauruun.
Siis kaikkihan nauraa kun parrakas kaljupää juoksee tärkeän näköisenä.
Hieno uusi oranssi sykemittari ranteessa.. sopii täydellisesti aurinkolasien väriin.
Jalassa puuvillaverkkarit. Ne joista roikkuu takapuoli ja polvet..
<3

Mutta muuten sujuu lenkkeily oikein hyvin!
Mulla pitää aina olla jotain päässä, ettei mun korvia alkaa särkemään ja koska kaikki urheilupannat on selittämättömästi hävinneet,  nii mä käytän punaista rättiä. Näytän Van Dammelta siitä yhestä karate-leffasta. 

Tein muuten hienon havainnon tuossa yks päivä!

Pienimpään tuppervapperkippoon saa mahtumaan enemmän eväitä, jos vetää lopuksi kipon ympärille teippiä. Silloin kansi pysyy kiinni.

Eipähän tarvitsee töissä nääntyä nälkään. 

Eikä vahingossakaan pudottaa yhtään kiloa.

Mitä sitten että pienimmän eväskipon käyttöön ottamisen alkuperäinen tarkoitus olikin lähinnä se painon pudotus.


 Mitään oikeita kuvia ei ole (vaikka olen tuunaillut ja ostellut kaikenlaista) koska pöytäkone meni taas vaihteeksi pimennykseen. Tulevaisuus on hämärä. Ja mä vihaan tätä miniläppäriä!!


Isännällä on synttärit huomenna.

Tässä lista mahdollisista lahjoista:

- juoksulegginsit
-tatuointikone
-lahjakortti suihkurusketukseen

Tässä lista, miksi ykskään ei ole sopiva lahja:

- ei se suostuisi ikinä laittamaan jalkaan seksikkäitä vartaloa muotoilevia pöksyjä vaikka maksaisin siitä.
-hän haaveilee isosta selkätatuoinnista ja minusta siinä säästäisi satoja euroja, jos tilaisin halvalla esim. saksasta tatskakoneen ja ruiskuttelisin itse sillä hienoja kuvia. Ideani ei saanut kannatusta, pikemminkin kauhistusta. Ihme sälli!
-ei se todellakaan menis mitään rusketusta suihkimaan. Joten mä saisin käyttää sen lahjakortin!! Jee!

30h

Erään sunnuntain aamukasilta mun oli pakko mennä kirpparille,vaikka olin kotiin päässyt vasta 2 h aiemmin.

Täti oli menossa myymään omia tavaroita ja olin luvannut mennä seuralaiseksi.
Ja koska mä pidän lupaukseni (aina silloin kun muistan), niin menin siitä huolimatta, että mulla oli äärimmäisen hutera ja heikko olo.
Ei ois kannattanu mennä valomerkin jälkeen mäkkärin yöjonoon autojen väliin seisoskelemaan ja pakokaasua haistelemaan. 

Kirpparilla oli myymässä  Mungolife-Anna (mikä söpöläinen!) ja minun oli luonnollisestikin pakko ostaa jotain muistoksi... jotta voisin myöhemmin elvistellä, että ah, tän mekon ostin eräältä Suomen tunnetuimmalta  muoti-bloggaajalta. (vähän sama ku mä elvistelen aina isännän farkuilla, jotka ostin salkkari-Isabellalta, ok, mä tiedän, että ne farkut on kuulunut korkeintaan Isabellan puolisolle (onks sil ees miestä?), mutta Isabella on kuiteskin hiplannut niitä ja pessyt ja..ja.. ymmärrättehän..?)

Pikaisesti selailin rekin valikoiman (pöydästä en edes katsonut, koska katseen alas siirtäminen aiheutti tasapaino-ongelmia).

Tän mekon valkkasin. 

Ei ole perunasäkki vaan tosi trendikäs mekko jota myy esim. nelly.com.  Ei siitä teloitetusta thaimaalaisesta/ henkaritorsosta oo mihinkään!! Se on sitäpaitsi alaikäinenkin!

Paljonko pyydät, kysyin. 
"7 euroa, en ole kertakaan käyttänyt sitä."

Hööh!!Eihän sen nyt näin pitänyt mennä!! 
No..ostin sen silti, vaikka hieman olin kieltämättä pettynyt - siis täysin  käyttämätön mekko! 
Pöh! Ei mitään tunnearvoa! 

Onneks kirpparilla voi ottaa rennosti!

Kotiin kun pääsiin, takana oli 30 valvottua tuntia.
Mä olen niin ylpee itteestäni, että lupaan nyt olla ainakin vähän aikaa mainitsematta sitä hittisanaparia - tässä iässä...

Te viisaammat..onko tämä nyt sitten merkki kriisin alkamisesta vai siitä, että se jää kokonaan väliin?

 

Ongella

Synttäriohjelmaan (mitenniin mä puhun vieläkin siitä?) kuului myös onginta ja niimpä minä metsästin monta viikkoa erilaisia härskejä ja kaksimielisiä lahjoja.

Keskustassa on karnevaali-pila-mikälie-kauppa niin siellä kävin hyvin montaa kertaa tavaroita penkomassa.

Pari kertaa kävin myös rikkinäisiä tavaroita palauttamassa.

Ekaks palautin kaljatuoppiaurinkolasit, koska sanka meni rikki saman tien kun otin lasit paketista ulos.

Sitten palautin miesten hevos-stringit joita puristaessa kuuluu hevosen hirnuntaa.

Ei ne mun ostamat päästänyt inahdustakaan ku mä niitä kotona testasin.

Ei muuta kun takas kauppaan.

Heippa, minä täällä taas.. näistä stringeistä ei kuulu ääntä.

Olen satavarma että myyjä (joka oli jumalauta sama henkilö joka kerta!) luuli minua lievästi häiriintyneeksi. 

Kuka normaali ihminen käy monta kertaa viikon aikana pilakaupassa hiplaamassa hevosstringeja ja pierureikäkalsareita?

Vapun alla sellainen menee vielä läpi.
Vapun jälkeen panin merkille, että myyjän kasvot oli jotenkin kiristynyt ja hymy teennäinen. 

Minäen ainakaa mene enää ikinä sinne tyhmään kauppaan!

Pidin sanani - stockan lahjakortin tuhlasin silmänräpäyksessä GG lautasiin.. ja sellaisiin sisustuslehtiin, joita en normisti raaski ostaa.
 Nyt kun mä syön iltapalaa, mulla on pilkkulautanen, pilkkuhaarukka ja pilkkumuki.
Mää on aivan pilkkuna siitä!



Yks päivä sain salaisen ilmoituksen, että meidän työpaikan viereinen kioski kävi heittämässä kukkia roskikseen. Mä laitoin samantien hupun päähän ja juoksin dyykkäämään.
Jouduin tunkemaan koko ylävartaloni haisevaan roskalaatikkoon, mutta se oli sen arvoista - kannoin sieltä pois kaksi säkillistä ruukkuruusuja.

Olin siis aika onnessa, mutta myöhemmin kun mun paidan hihasta juoksi ulos rasvainen murkku, mä kutisin koko loppupäivän ja toivoin hartaasti että näin oikein ja se oli varmasti se muurahainen eikä esimerkiksi syyhypunkki.

Roskakukkia

Kaivosmiehen löytöjä

Naamakirjalaiset jo tietääkin, että äitini kävi täällä jokunen aika sitten ja hänen kanssa tuli sitten käyty kirppareilla oikein urakalla. Yhtenä päivänä jopa 8 tuntia!!
Illaksi oltiin yhtä väsyneitä kuin kaivosmiehet. Minä tietenkin yhtä likainen, kun piti sitä nenää ja käsiä työntää joka koloon.


Lisää laskeutumispaikkoja pölypunkeille vessan hyllylle:

Kerrankin mä löysin kupukellon, joka ei maksanut 45 euroa, vaan 3 euroa!!
Sisältö vekee, mustaa maalia ja toi alaston nainen sisään!
 Jeij! Nyt mäkin tunnen kuuluvani teidän sisustajanaisten iloisen joukkoon, ketkä te kaikki jo omistatte sellaisen!

Valokuvakehys. 3.-
<3

Sit mä löysin puolikkaan torso-henkarin (5.-).
Se oli niin kellertävä ja paksun pölyn peitossa, että mä oletin sen olevan ainakin 100 vuotta vanha.
Kotona huomasin että sisäpuolella lukee Made in Taiwan.
Eli se ei siis voi olla kovinkaan vanha.
Eihän thaimaata ollut ennevanha edes olemassa... vai onko kukaan kuullut thaimaalaisesta antiikista?

Mä siis päällystin tämän servetillä, jotta näyttäis edes jotenkin sisustuselementiltä.

Vai onkse pelottavannäköinen?
Vähän niinku teloitettu thaimaalainen?

Tämä söpöläinen maksoi euro jotain.

Ok, mä uin nyt töihin. Ei siellä ulkona ainakaan kävelemällä eteenpäin pääsee. Sen verran lujasti sataa.

Härkä

Olen saanut ison määrän kysymystehtäviä ja muita tunnustuksia ihanilta naisilta!
Kui te jaksattekaan muistaa minua!! <3

Johanna Marru Susku  Liisa Sirutuuli  Mia
 Rv. Kivitikka  Satu  Bikke 

Jotta tästä postauksesta ei tulis laittoman pitkä, mä vastan vain osalle kysymyksille.
Ettehän te pahastuu?

 

 Mikä o rohkein tekos koko elämäs aikka?

Kerran sata vuotta sitten kaatoin vahingossa kottikärryt kusipää-naapurin auton kylkeen niin että siihen tuli kunnon lommo.
Menin sitten (kahden siiterin ja puolen askin tupakan jälkeen)  jalat täristen soittamaan naapurin ovikelloa ja selitin erinomaisen huonolla suomen kielellä mitä sain aikaiseksi.
En ole ikinä tuntenut niin voimakkaasti halua juosta pois tai mennää piiloon, mutten tehnyt sitä. Kai se oli sitten mun rohkein tekoni.

Mitä teet ensmäitteks aamul ja viimitteks illal?

Vessapuuhia, kuten varmaan suurin osa ihmisista tässä iässä.

Mitkä o lempivaattes?


Ei ole väliä, kuhan ei tartte olla alasti. Mä en kestä alastomuutta, mä jopa nukun puolet vaatteistani päällä. Varmaan joku lapsuuden trauma.

 Suututko ja jos, niin miten se näkyy?


Kyllä suutun, mutten helposti. Miten se näkyy.. hmm.. kasvot alkaa punoittamaan, silmät pullistuu.. jne.. perussetti.

Teetkö turhanpäiväsiä ostoksia?

En tee! Kaikella minkä ostan on joku tarkoitus! Jopa niillä sukkanauhoilla, jotka ostin 2 vuotta sitten ja jotka ovat vieläkin paketissa. 

Mitä haluaisit kysyä minulta? kysyy Marru

Milloin mennään kahvelle?

 Mikä on pahin kiusaus, mitä et pysty vastustamaan?

Tiuskiminen (sille toiselle puoliskolle).
Mut siis kyllä mä tässä iässä jo olen oppinut menestyksekäästi vastustamaankin koko kiusausta (joskus).
Jes, hyvä minä!

Oletko turhamainen? Ja perustele miten niin muka et ole?

Minkätakia niin kivalla ominaisuudella on NOIN typerä nimitys?!

Se sana vois olla esimerkiksi IHANAINEN!!

Ehdotetaanko muutosta sinne kielten keskukseen? 

Onko sinulla jotain kammoa?

Mulla on kaikki nämä mahdolliset nappi-lento-kuolema-kadomis-tunneli-kellari-kummitus-kammot, mutta onneks ne ovat sen verran lieviä, että voin liikkua kaupungilla ihan vapaasti, olematta uhkaksi yhteiskunnalle.

 Horoskooppimerkkisi?

"Hän viettää kaupassa tuntitolkulla aikaa ja kiertää kaikkien konsulenttien maistatuspisteet läpi.

Kauneudentajuisena hän sopii myös taiteilijaksi, muotoilijaksi, sisustajaksi tai vaikkapa kauneudenhoitoalalle. Heillä on usein myös erittäin kaunis ääni, joten laulaminen voi sopia joko ammatiksi tai harrastukseksi. (hahahaa!!)

Hän inhoaa kylmää ja kuumaa ja yksinoloa ja seuraa ja kovia ääniä ja liikaa hiljaisuutta... He ovat todella heikkoja ihmisiä sisältään, jotka valittavat joka asiasta.

  Heitä on paljon mielisairaaloissa - potilaina.  

He surmaavat usein puolisonsa riidan päätteeksi.
Hän on ikävä ihminen. 

Hän alkaa vanhemmiten muistuttaa
kulahtanutta rantalelua."

Kuka hän on?

 Ihannemiehesi? Omaa siippaa ei nyt lasketa :)

Hän olis arkena..

..ja hän viikonloppuna..

Mikä tekee blogistasi erilaisen muihin blogeihin nähden?

Mulla on pakkomieli tehdä kaikki eri tavalla ku toiset. Kattokkaa vaikka tätä tehtävää! 
Normaalit ihmiset ovat vastanneet kohteliaasti kaikille kysymyksille, mutta ei tämä härkä tässä!

Maanvaiva neuvoo

Tilasin Aseman laidalla blogiemännältä Sadulta aivan ihania silitettäviä kuvia.

Kirpparilta löydetystä pellavakankaasta ompelin tyynynpäälliset ja voilá -tälläistä niistä tuli:

Pitsiä ois voinu laittaa enemmänkin, mutta ku se pahus loppui kesken..

Niitä kuvia näyttää olevan vieläkin myynnissä, joten kaikki vaan ostoksille tänne!

Laitan vaihteeksi blogin hakusanoja.. viimeisestä kerrasta taitaa olla jo huimat 3 postausta.

Tällä kertaa luokittelin ne otsikkoiden alle.

Sairaskertomuksia:

• herpes alapäässä
• herpeslaastari nenä
• vaikku korvassa
• onpa kova kutitus
• nappikammo

- Alapään herpeksestä mulla ei kokemusta valitettavasti ole, mutta yläpään herpestä ois usein vaikka muille jakaa. Hoitomuotona ei ainakaan toimii herpeksen pois repiminen. Se samperin satiainen kasvaa kahta kauhemmin takas!
Korvavaikkuun auttaa ensalkuun korvien pesu ja mielestäni kutitukseenkin auttaa joskus pelkkä suihku.
Minullakin on ollut vakava nappikammo. Se alkoi hyvin pienenä ja jotkut napit saa mut vieläkin voimaan pahoin. Esimerkiksi neulenapit, ruskeat napit, pallonmuotoiset napit, kulmikkaat napit...


Parisuhdeongelmia: 

• mieheni pitää rapsutuksesta

-Onko teillä kotona koira? Hän alkaa mahdollisesti samastumaan siihen. Suosittelen lämpimästi terapeutilla käyntiä!

Arkimurheita:

• pyykinpesuainetta laskulla
• sara la fountain kalju

-Minusta nykyään saa ihan kaikkea typerää laskulla, sen takia se minunkin MAKSA POIS-kansio on niin kamalan paksu ja painava.  
Onko se kalju joku uusi resepti? Ekana tulis mieleen keitetty sian nahka, karvaton..

Luokittelemattomat:

• makkarin lamppi
• kilpikonnan uloste

- Mikä on lamppi? Tuleko se sanasta lampi? Lampi-lammen-lamppi? Ja mitä sellainen tekee makkarissa?? Hyi!
Minusta kilpikonna on jotenkin papanan-oloinen eläin. Tai mistä mä sen tiedän..voi se hyvin päästää pötkylöitäkin..

Vanhuus ja tiibetiläinen hieronta

Muikka!

Juhulat on nyt juhulittu, seuraavat sitten 10 v päästä.. tai mahdollisesti jo ensi kuussa, ku ne oli niin MAHTAVAT!! Mitä minä oiken stressasin??

Koska joutuin vuokramaan ihmispaljouden takia (kuvasta puuttuu 5 henkeä) toisenkin mökin, minun lahjatoiveet muuttuivat siinä sekunnilla sisustuskauppalahjakorteista rahaksi, ettei mun tarvi olla persaukisena seuraavat puol vuotta.

Mutta kyllä mä sittenkin sain sen tyhmän rahan lisäksi vaikka mitä ihanaa.

Isännältä lahjakortin tiibetiläiseen hierontaan (mä kyseenalaistin heti ko lahjakortin, koska olen kuullut, että tiibetiläisellä hieronnalla on nuorentava vaikutus.. että meinasko se et mä oon jotenkin nuorennuksen tarpeessa)  ja sitten tietenkin sain hajuveden, jota mulla oli jo ennestään iso pullo.
Mitenniin mä olen sanonut tismalleen saman lauseen jouluna? 
Alkaa olla jo aika perinteinen vitsi ne hänen hajuvesiostokset. Juuri kun minä olen ostanut itselleni pullon, hän menee ja ostaa lahjaksi juuri saman pullon.

Hän kävi minun riemuksi vaihtamassa hajuveden lahjakortiksi (stockmannin), jonka mä aion tuhlata ehkä GG-lautasiin..
Paljon järkevämpää, vai mitä?

GG aterimet on ollut pitkään haave(haamu)-listalla:

Vaaleanpunaiset työkalut ja juomakypärä- kyllä nyt kelpaa remontoita!!
Vielä kun keksis kohteen..

Kesäkuppiarvonnan tulos oli seuraava:

Pia kirjoitti... 

Hahhaaa sun kanssas!
Ihania mukeja, joita voi "lukea"! Osallistun!!!
Kraam!
-Pia- 

 Onnea!! <3

Mun pitäis nyt mennä töihin.. ei muuten huvittais yhtään..

Päässä liikkuu ihan jotain muuta, kun varpaankynnet ja reisikarvat, mutta enköhän mä tästä vielä maan pinnalle palaa..

Piip

Upeessa auringonpaisteessa kävelin tänään pitkin kaupunkia ja odotin milloin pikalaiva tuo äidin Suomeen.

Jee, Hän on täällä taas.

Ajan kuluksi kävin Laura Ashleylla.

Pakko oli ostaa nämä ihanat kesäiset kupposet. <3

Mutta en minä itselleen niitä ostanut, ku nyt ei sais haaskata yhtään ylimääräistä tulevien mökkibileiden takia.

Vaan TEILLE.

 Tervetuloa osallistumaan kesäkuppiarvontaan!

Ja aina saa tietenkin linkittää, jos tykkää.

Arvonnan suoritan silloin kun palaan blogimaailmaan.

Koska minähän olen poissa tällä hetkellä!

Pakko kertoa vielä pikaisesti.

Kyttäsin iphone kädessä Linda Line'n satamassa kaltereiden takaa milloinkohan äiti kävelee laivasta ulos, että voisin räpsiä siitä hetkestä kuvia.

No, hän tuli, hymyili leveästi  ja minä otin heti pari kuvaa ja vilkutin innokkaasti.

Jäin sitten odottamaan, milloin hän pääsee satamasta ulos ja samalla katselin otoksia. 

Zoomailin ja ihmettelin, että onpas äidillä leveät reidet.

Kun äiti vihdoin tuli, hänellä oli ihan erivärinen takki päällä mitä mun ottamassa kuvassa.

Joo, ei se tietenkään ollut vaihtanut takkia.

Joo, minun pitäisi käyttää niitä silmälaseja.