Nakit ja lokit

Kävin ostamassa sähkögrillin! 

Meillä ei koskaan olekaan ollut omaa grillia (kertakäyttögrillia ei pidä laskea)!

Joojoo.. se ei ole tietenkään verrattavissakaan kaikkiin upeisiin kaasu-, puu-, hiili-, yms-grilleihin, mutta mielestäni tämä on oikein söpö ja oho! jopa topimiva! 

(en ole vielä varma, haluanko mainostaa tulevissa grillijuhlissa kaikille vierailleni, että tämä on ostettu tarjoustalosta ja maksoi 24, 90 .. koska se kuulostaa just siltä, että tämmöinen ei varmaan jaksaa paistattaa lauantaimakkaran viipalettakaan )

Mutta kyllä se vaan jaksaa..

 

..ja vetää vertoja grillikodalle monessakin asiassa. 

1. grillailun jälkeen et haisee periaatteessa pahalle! (periaatteessa sen takia, että jos haiset, niin se haju ei ainakaan grillista oo tullut)
2.  savu ei mene silmään, koska savua ei ole!
3. grillaamista pääsee harrastamaan kätevästi omalla parvekkeella, joka on suunnilleen 4 askeleen päästä keittiöstä

Eilen kun testasin nakinpaistamista, niin yhtäkkiä älytön lauma lokkeja laskeutui tien toiselle puolelle huutamaan.

Mahtoivatko ne tulla nakki-tuoksun takia?

Ne kyllä lähtivät, heti kun lopetin..

Mut jos se olikin vaan sattuma ja heillä oli muutenkin asiaa tonne tien toiselle puolelle?

Voitaanko parveke-grillaus kieltää lokkien takia?

Just kun kerkesin innostua...

**********

Asiasta kolmanteen.. Mistä lähtien Lindexilla myydään näin söpöjä koruja??

Lomashoppailua

Vaikka olin varma, että pääsiäisenä kaikki Iisalmen sisustuskaupat ovat suljettuna, niin arvatkaa vaan, että ne olivat todellakin avoinna! 

Löysin SisustusTilly'stä maailman ihanimman vanhasta puusta tehdyn pikkupöydän. 

Tää on just niin tälläinen pöytä, että sen päälle voi laittaa ihan mitä vaan ja kaikki näyttää hyvältä. 

 

Mutta kattokaa mikä söpö Sorry-kivi!! Tämän nähtyä sain keskellä kauppaa loistavan ajatuksen! Teki melkein mieli huutaa HEUREKA!
Nimittäin kun joskus ei vaan jaksaa pyytää toiselta anteeksi, niin sittenhan voisi vääntää kasvoilleen surullisen koira-ilmeen ja heiluttaa söpösti tätä kiveä.

Näin yksinkertaista!!

Itseasiassa pääsin käyttämään tätä kiveä heti kaupasta palattuani, kun kerroin miehelleni, että toi homeinen pikkupöytä maksoi 30 euroa.

Ei hän kehdannut suuttua, kun pidelin siinä tosi suloisesti sitä kiveä ja kaikkee...

(toisaltaan siinä on sekin vaara, että jos kivi alkaa heilumaan liian tiheän tahtiin, niin se heilahtaa yks kaunis päivää vaan ikkunasta pihalle, sinne mistä on tullutkin)

Tämä superihana iso seinäkellokin tarttui mukaan (toisesta kaupasta) , mutta tässä on yksi pieni vika, jonka huomasin vasta kotona. 

TÄMÄ EI TOIMI!! 

Kun laitoin paristot, niin viisari vaan heilui törkeästi edes-takaisin, ihan kuin vattuilisi minulle.

Grr...

Ok, ehkä näin ihanalta (halvalta)  kellolta on liikaa pyydetty, että se olisi vielä toimivakin..

Maalla

Mistä on kevätloma tehty?

 Aurinko

 Aurinkolasit

(Kappahl, lasten osasto, 5,90)

Kunnon matkakengät

(nämä ovat ehdottomat, jos halua näyttää tyylikkäältä huoltoasemien vessoissa, koko muun ajan voikin sitten tökkiä paljailla varpailla rasvaisia tahroja tohon etulasiin)

 Mummola <3

 Maalaismaisema 

(sai jopa meikäläisenkin "aina-sata-ajatusta-päässä-yhtäaikaa" rauhoittumaan, varsinkin aamulla pihakeinussa istuessaan, silloin kun kaikki muut vielä nukkuivat)

 Karvaiset hyönteiset

 Mustikka-raparperi-shotit 

(näitä maisteltiin anopin kanssa kilpaa ja nää ovat todella ihanat esim. siitä, etteivät mene päähän ollenkaan ja jumaleishön (hök..sori ) sitä makua!! )

 Saunaillat ja punaiset posket <3

 Kahvikuppi&sisustuslehti kuistilla

(ehdoton lemppari)

 Vahinkoja

("Mä halusin vaan kokeilla, että jääkö siihen jumiin...")

 Äiti pelastaa..

 Ulkoilua

 

Kuntoilua

Vahojen raunioiden tutkimista

(aika upean värinen sammal!)

 "En tule alas! Mä haluan tutkia tätä kattoa lähempää!! "

(..kurkkia ikkunasta, näkyykö sisällä mitään mielenkiintoista...)

Lapset kerrankin ilomielin pois tietokonen ääreltä
(kuka typerys sen tietokonen edes keksi? äiti lapset ovat jopa avoimesti myöntäneet tietsikka-riippuvuutta ja vaikka tärkeät professorit sanovat, että myöntäminen on ensimmäinen askel paranemisen suuntaan, niin mun mielestä tää vaan pahenee koko ajan )


Näistä on kevätloma tehty!

It's over! Or is it?

Kaikkihan toivovat aina, että loma olisi pidempi..

Mutta ollaanko me sittenkään tyytyväisiä, kun ihan yhtäkkiä käy näin, että lomasta tuleekin mahdollisesti pidempi?

Kun tavarat on pakattu peräkoppiin, matkaeväät pussissa, kahvi termospullossa, on hyvästelty ja kaikki istuu tyytyväisenä autoon... niin avainta kääntäessä auto ei käynnistykään, vaan huutaa tyhjää.

Se huutaa tyhjää vielä 5 minuutin aikana.

Kaikki istuvat edelleen autossa, kasvoilla jähmettynyt hymy.. no kyllähän se  siitä kohta käynnistyy, eihän nyt meidän auto menis tuosta noin vaan rikki, ennenkaan oo menny..eihän..?

 Tuntuu, että kuluu vielä ainakin 5 minuuttia, ennen kun porukka poistuu autosta jokseekin vaivautuneesti.

Isäntä kiroilee kuin puliukko puistopenkillä.

Lapset pyörivät pihalla, eivätkä ne ole varmoja siitä, onko hyvä vai huono asia, jos käy näin, ettei huomenna pääsekään kouluun.

Äiti käpertyy kuistille lukemaan lehteä.
Tunnin kuluttua hän menee ja juo kahvit siitä termospullosta.

Isäntä kiroilee edelleen..

Kolmen tunnin kuluttua reilun 500 km kotimatka alkaa autolla, jonka moottoria ei saa hetkeksikään pysäyttää..

Pitäisikö tämän olla jotenkin lohduttavaa tietoa..?

Maalle!

Meidän pääsiäis-koristelut ovat tänä vuonna hyvin vaatimattomat.

Itseasiassa, ne eivät taitaa muistuttaa pääsiäistä millään tavalla.
Turha koristella, kun ketään ei ole  täällä..
Koska me pakkaamme kamat ja ajamme huomenna aamulla koko pääsiäiseksi maalle, mummolaan!!!
Jippii!!
500 km!! 
Jippii?

Kuinka odotankaan niitä ihania aamuja kahvikupin kanssa kuistilla istuessa, saunailtoja kunnon puusaunassa, rauhoittavia maisemia ja maaseudun hiljaisuutta (taisin unohtaa ne 4 lastaa, ketkä meillä on mukana..).

Meinaan räpsiä ainakin noin kolmesata kuvaa ja tuoda näin sen tunnelman mukaan pääkaupunkiin. <3

Yksi juttu minua hieman harmittaa -  nimittäin kaikki ihanat sisustusliikkeet ovat kuulemma suljettuna koko pääsiäisen (viimeks kun käytiin noissa anopin kanssa, niin auton takapenkki oli kattoa myöten täynnä kaikenlaista kivaa).

Ainiin.. on siinä vieläkin yks "valitettava juttu"  ..  mummut tekee aivan liian hyvää ruokaa.. ja mä lihon siellä joka kertaa noin 3 ja puoli kiloa...

Nautinnollista pääsiäistä Teille kaikille! Palataan!

Vaatekaappi

Pistäydytään yhdessä vaatekaappissani... ja hiljentykäämme hetkeksi.... järkytyksestämme...

Jos mun äiti näkisi tän saisin kuulla kunniani!

Viime vierailulla hän moitti tyttöjeni vaatekaappien sotkua (minä olin siinä vieressä nyökyttelemässä ja huokailemassa että hyi-hyi).

No mutta..mikä tässä minua ärsyttää on se, että  mieheni vaatteet ovat valloittaneet yli puolet kaappitilasta!!

Eihän se edes käytä niitä, mitä siinä on roikkumassa!! (en käytä kyllä minäkään omia, koska arkivaatteeni  ovat kaikki hyllypuolella, mutta se nyt ei ole tässä oleellista)

Sitten huomasin, että hän saa vapaasti levitellä omat sukansa ja alushousunsa eri koreihin, kun taas kaikki mun jutut ovat isona myttynä yhdessä korissa.

Missä tasa-arvo, mä kysyn???!!!  (olen kyllä aikoinaan ihan itse ne korit ostanut sekä  kaapin järjestänyt, mutta sitäkään en kokenut tässä vaiheessa enää oleelliseksi)

Päättin laittaa kevään kunniaksi tämän sotkun ikuiseen järjestykseen!

Kyllä vaatekaappissa täyttyy näkyä naisen kädenjälki (eli hänen täyttyy omistaa noin 70% tilasta).

Varsinkin kuin mies ei ole mikään sliipattu Giorgio, joka vahtaa kolme kertaa päivässä outfittejä,  vaan ihan tavallinen persu farkkuineen ja bändi-hupparineen.

Nyt näyttää paremmalta, mutta täysin tyytyväinen olisin vasta silloin, kun saisin ikioman vaatehuoneen.

Harmikseni tilanpuutteesta johtuvista syistä sellaisen pystyisi rakentamaan ainoastaan meidän parvekkeelle.. tai sitten kellariin...


********************
Jotta tämä postaus ei olis ihan älyttömän tylsä, niin tässä muutama kuvaa master bedroom'ista tai paremminkin makuuKOPISTA:

 

Kävelyllä

Vuosaari

Kyllä oli sunnuntaina kaunis sää!  Lähdin kamerani kanssa kävelylle siinä toivossa, että löytäisin jotain pientä ja vihertävä, keväistä kuvattava. Harmikseni en löytänyt mitään sellaista. Sen sijaan löysin tonnettain koiran ulostetta ja kannoin sitä jopa kotiinkin (kätevästi kengänpohjassa). 

Onnistuin kuitenkin löytämään pienen kirpputorin erään kerrostalon alakerrasta (olen kävellyt sieltä ohi noin  miljoona kertaa, mutta ilmeisesti aina katsonut suoraan maahaan, pelkäen astuvani koiranulosteeseen tai jotain ja sen takia en ole aikaisemmin huomannut koko kauppaa).  

Sieltä tarttui mukaan vanha  polkupyörän kori (3.-) .Vähänkö kätevä kukkateline parvekkeen kaiteelle!

Tässä mun lempikuosi Marimekolta - Kaiku!

Nyt ei ollut varaa kun lautasliinoihin. Nekin ovat oikestaan paperiksi ylihinnoiteltuja, mutta voi kuinka söpöjä!

(ruokapöydässä mä en anna kenenkään ikinä käyttää mun liinoja mihkään suun putsaamiseksi! typerää tuhlaamista!  mutta-mutta... edelliset Taika-sarjan lautasliinat hävisivät hyvin nopeasti sen jälkeen kun vessapaperi yllättäin loppui..)

Miksi ne ei anna Iittalan tehdä kokonaista astia-sarjaa tästä?  Ohoii, että olisin niin ostelemassa...

Lastenhuone

Kuuneltuani noin puoli vuotta meidän teinin kitinää (pienemmän seurattua perässä) siitä, kuinka nolo heidän huone on, päätin armahtaa ja pelastaa lapsiparat.

Enhän kuitenkaan halua heille jäävään jotain traumoja mun intohimosta maalaisromantiikkaa kohtaan.

Tyttö sai ihan itse valita värisävynkin.

Kyllä mua nyyhkytyttää vieläkin näitä ennen-kuvia katsoessa.

-toi on muuten tuplasänky, eli toinen vedetään ulos-

"Uusi" huone:

Mulla menee todennäköisesti noin puoli vuotta ennen kun totun siihen väriin. Tällä hetkellä en osaa edes sisustaa koko huonetta. Verhot ostin, mutta nekään ei näytä sopivaan.. Matto pitäisi saada.. jotain järkevää seiniin... voivoi.. melkein ahdistaa..

1000

      

Tuhat kertaa! 

Siis tuhat kertaa on vierailtu minun blogissani!!!

  Ja näin lyhyen ajan (kuukausi + 3 päivää) sisällä se on mielestäni melkoinen saavutus! Nopeasti laskettuna se on keskimäärin 30 vierailukertaa päivässä.

(voi tietenkin olla, että puolet noista vierailuista on mun omia.. kävinhän alussa noin sata kertaa päivässä tarkistamassa miltä mun blogi näyttää kun sen klikkaa auki uudesta ikkunasta, miltä näyttää kun sen avaa Mozzillalla, Explorerilla, Facebookin kautta, miniläppärillä, työpaikan läppärillä, kirjaston tietokoneella.. no ok-ok.. menipäs liioitteluksi taas..)

Kiitos paljon kaikille, jotka ovat vaivautuneet lukemaan, kommentoimaan ja jopa nauramaan!

-tässä mun tämänhetkinen fiilis-

Lopetukseksi voisin pyytää anteeksi, että harrastan tosi paljon kirjoitusvirheitä!

Minua voisi helposti epäillä dyslektikoksi tai muuten vaan huolimattomaksi! (wikipedian mukaan huolimattomuus tarkoittaa vahinkojen välttämiseksi vaadittavan huolellisuuden laiminlyöntiä toiminnassa, jossa henkilöllä on velvollisuus estää vahinkojen syntyminen. Ja se kuulostaa pahalta! minun on ehdottomasti ryhdistäydyttävä)

Totuus on kuitenkin se, että tutustuin suomen kieleen ensimmäistä kertaa vuonna 2004,  aloin puhumaan vuonna 2005 ja kirjoittamaan vuonna 2006.

Tavoiteena on kirjoittaa täysin virheettömästi vuonna 2020.