31. lokakuuta 2011

2 sekunnin tähtihaukotus

Vieraat lähtivät ja ikävä jäi..
Mutta onneksi kohta on jo joulu, niin näkee taas <3

Millaista laatuaikaa me siis viedettiin äidin kanssa..
No pyörittiin kaikenmaailman kirppareilla, syötiin kuin siat ja katsottiin leffoja.
Äiti tuli yhden matkalaukun kanssa ja lähti kahden (se tauti kulkee näköjään  suvussa). Jouduin vielä lainamaan mun kaljakärryjä, ku eihän se jaksanut kantaa niitä laukkuja..

Tässä muutamia mun ostoksia:


Tämä laatikko oli pakko ostaa, koska minusta tuntui, että 605 saattaa mahdollisesti olla mun onnennumero!


 Suloiset kulahtanut vauvatossulit <3


Hylly oli tarkoitettu yhteen toiseen paikkaan, mutta se ei siis mahtunutkaan siihen.. Pohdiskelin jo, että saisko sen sahattua hieman kapeammaksi, mutta äiti sanoi, ettei se ole hyvä idea ollenkaan..
Ylimmäisellä hyllyllä on tuunattuja kynttilöitä. Tosi kekseliäästi kaikki samannäköisiä.


Raammattukokoelma kasvoi yhdellä isolla piipelillä.
Jostain tuotto-päihdepotilaille-kirpparilta.
Ekaks meinas olla hinta kympin, mutta kun laitoin sen takas hyllylle, hinta tippuikin neljään euroon.
Minusta hieno juttu!
Koska mistä sen tietää, jos olinkin ostamassa raamattua mun aviomiehelle, jotta hän saisi siitä voimaa lopettaa huumesienten-käyttö...tai jotain..

Koristelin raamatut valokuvilla,  pitsillä ja ikivanhoilla kynttilänpidikkeillä, joita löysin kirpparilta kokonaisen läjän.
Inspiraation siihen sain Vaniljaisen Liisan-blogista! <3


Sunnuntaina ajeltiin Tshäärvöön (Kerava kuulostaa vielä tyhmemmältä).
Löydetiin sellainen kirpputori, ku Oliverin kirppis.
Jo ulko-ovea nähdessään, aavistiin, etten halua mennä sisään..
Olin oikeassa. Siellä oli kirppisken yhteydessä mieletön sisustusliike..
Henki melkein pysähtyi..
Netissä lukee, että Olivian pieni putiikki.
Siis mikä ihmeen PIENI??




No mutta.. en ostanut yhtään mitään, koska en oikestaan tarvinnut mitään (koska isäntä oli mukana ja mun rahat oli jo loppu).

Tai siis olisin mä halunnut EDES yhden pienen tyynypäällisen, joka maksoi 15 euroa. Hän ei kuitenkaan pystynyt käsittämään, kuinka pieni liinanen voi maksaa 15 euroa (?!)
Minusta se oli edullinen hinta uniikkin näköisestä ranskalaisromanttisesta kappalesta!!
Käytiin kaupan edustalla kiivas keskustelu siitä, miten maalaisromanttisten sisustustavaroiden ostaminen on oikeesti sijoittamista, koska ajan kanssa niitten hinta vaan nousee ku ne pääsee kunnolla patinoitumaan.

En kuitenkaan pystynyt tarpeeksi vakuuttavasti kuvailemaan patinoitunutta  tyynynpäällistä ja sen arvoa 10 vuoden päästä, joten en saanut sitä!
Tyhmää!!

Sain mä saappaat! Jotka maksoi kans 15 euroa.. Ne olivat kuulemma järkevä ostos..
Olen mä niistäkin onnellinen, mutta silti.. ei saappaat oo sijoittamista. Eihän kukaan ostais 10 vuoden päästä mun patinoituneita saappaita, paitsi pervot.


Muistatteko kun kerroin Läntisen keikasta?
Ja siitä että siellä kuvatiin?
Minä siis pääsinkin telkkariin.

Mutta ikinä en olisi uskonnut, että minun ensimmäisen (ja viimeisen)  kahden sekunnin tähdenlennon aikana minä yritän esittellä Syksyn sävel kilpailua katsovalle Suomen kansalle nielurisojani!!
Kiitti ja moi!
Toivottavasti kaikilla on niin hidas netti, ettette pysty edes katsomaan koko ohjelmaa vaikka haluisitte!

25. lokakuuta 2011

15 sekalaista



Mialta ja Minnalta tuli tehtävänä 25 satunnaisen asian julkaiseminen.


1. Olen aikonaan ollut kova myymään huutiksessa ja muun muassa harrastin naurettavien myyntikuvien bongausta:

Lempparini ovat ne rintsikat! Ostaisitteko?

2. Selailin vanhoja kuvia ja löysin iloikseni edellisessä postauksessa mainitsemani Simo-Siilin, sekä sen kaverini miehen, joka halveksi mun siiliä!!


3.  Olen oikesti rumpali tunnetussa rokkibändissä, enkä mikään kosmetologi.
Haluan vaan pitää matalaa profiilia..



4. Hotellissa yöpyessä minun on aina pakko pomppia vähän aikaa sängyllä.
Koska se on kiva!
Kotona kun ei sälepohjat kestä minkäännäköistä pomppimista..


5. Ooks mä jo kertonu, että vihaan pitkiä kalsareita?
Jopa senkin takia, että takaapäin katsottuna näyttää kuin olis päästänyt kolme kiloa ulostetta pöksyihin...

<--Ystäväni&Mieheni--->

6. Jos minä vielä tässä elämässä naimisiin satun menemään, minulla tule olemaan punainen mekko!
Mutta ku olen jo kerran ollut naimisissa (ja eronnut), niin mua jotenkin nolottaisi järjestää uudet häät..  
Tai sitten mulla on asenneongelma. Häät ne vaan on..?



7. Näin keski-iän lähestyessä en kestä enää kun kevyttä edes-takas liikettä.
En ikinä pystyis Tivolissa  menemään muualle kun kaalimatojunaan (vaimikäsenytoli?).


8. Minulla on edelleen paha tapa mennä viimeisillä rahoilla kirpparille.
Kuten esimerkiksi tänään.
Ja ostaa hyvin tarpeellisia juttuja:

Kuten tämä upea taulu...

.. ja tämä upea kyltti... joka on myös upea..


9. Siivoan perusteellisesti ainoastaan silloin, kun on vieraita odottettavissa.
Kuten nyt.
Äitini on tulossa torstaina ja minä se etsiskelen hämähäkinverkkoja katosta.

Parvekkeella on niin kamalan kolea, ettei siellä viihdy enää ku tupakoitsijat, joten nostin penkin, lyhdyt ja muut keittiöön.

10. Minua ärsyttää suunnattomasti metroaseman liukuporttaissa ohituskaistalla seisovat (mies)henkilöt.
En edes pyydä anteeksi, kun haluan päästä ohi, vaan tönäsen törkeästi olkapäällä..

11. Vihaan sanaa jugurtti. Minusta se kuulostaa oksennukselta, jossa lilluu kokonaisia kurkkuviipaleita.

12. Minä ei itke koskaan

13. Mutta kun katson telkkaria, tai luen kirjaa, minä kaappipillitän kuin mikäkin sekopää.
Hirveän rasittava! Siis teeskennellä joka kerta, että roskat meni silmään ja nuha iski..
Istu siinä sitten kamala kramppi kurkussa ja silmät pullittaa paineesta kuin sammakolla.. Plaah..

14. Minun tekee kamalasti mieli ostaa Kauniit&Rohkeat-sarjan ensimmäinen tuotantokausi. Eiks muilla muka tee?

15. Minulla on tapana piilottaa sisustuskauppojen  laskuja erilaisiin paikkoihin, joista en voi kertoa sen tarkemmin, koska isäntäkin lukee tätä blogia. Ihme kyttä!


Kotiyleisön pyynnöstä lopetan tähän.
..ja jatkan joku toinen kerta.
Hämähäkkiverkot odottaa..
Heippa!


24. lokakuuta 2011

Masa


Väsynyt, mutta onnellinen, olisi myös kelpo otsikko..

Tänään vietettiin siis uuden huoneen avajaisia.



Nuo litteät jutut, jossa on outoja palleroita ovat mun tekemiä keksikakkuja.
Ette usko, että ihmiset tykkäs oikeesti niistä!
Tai sit ne oli hirmun hyviä esittämään, koska mä kyllä tarkkaan tiirailin, että pyörikö kakku suussa vaan yhestä poskesta toiseen..


Tuli uskomattoman ihana tunne, kun sain kukkia ja lahjoja!!
Siis eipä  käynyt mielessäkään tollainen!!
Että voisi saada!
Ja kortteja, joissa aivan ihanaa tekstiä.. oeh ja aeh! <3
Kyllä tälläisestä tietää, että on juuri oikealla allalla!!




Oletteko ostaneet joskus jotain pelkästään sen takia, että se on niin mahdottoman ruma?
Mä ostin tämän:


Siitä tuli minun käsilaukku-maskotti ja nimeksi annoin sille Masa.
Mun oma Pikku-Masa <3

Edellinen käsilaukkumaskotti mul oli Simo-Siili, mutta häneltä alkoi hurjasti lähtemään karvoja.
Kerran kaverini mies kysyi, että mitä tuo ruma juttu tuossa on...?
Sen jälkeen ei oo näkynyt karvoja eikä Simoa.


Okok.. pitäiskö mun nyt vaan mennä nukkumaan...?


19. lokakuuta 2011

Pelästää-mun-mekko-liivit


Viikonloppuna kävin ammattimessuilla.
Oli muuten tosi kiva päivä, kiitos ihanien ystävä-kollegojen..
Tapaasin siellä  myös J. Toivolan!


Huomatteks te kuinka meillä synkkää?

Luonnollisestikin hänen täyttyi teeskennellä, että hän ei välitä minusta eikä edes huomaa mua...
Ymmärrän täysin!
Ei sitä koskaan tiedä, missä ne seiskan reporterit kyttää..



Shitten tein kirpparilla mielettömän löydön!
Aito Mulberry silkkimekko!!
Maksaa kaupassa varmaan miljoonan.
Minäkin maksoin siitä enemmän kun euron..
Tyhmä, kun ei kuvasta näe, että takana on metalliketju ja rusetti ja vaikka mitä kivaa.. !!


Tää on vaan sinansa haasteellinen mekko, että pelästysliivejä ei saa käyttää..
Ja silikooniolkaimet-nauhat ovat vähän niin kuin sukat-sandaalissa. Eli ei kiitos!
Minulla on nämä ihme-kupit..

..
mutta kun ikinä en niitä oo käyttänyt, niin pikkasenko pelottaa, että kun kävelen punaista matto pitkin hienoisiin bileisiin (joihin en tosiaan VIELÄ ole saanut tässä elämässä kutsua) , niin yhtäkkiä jalkojen  välistä tupsahtaa lattialle lilluva ihonvärinen silikonimöykky.

Taitaa tämä mekko jäädä kaappimekoksi, jota käyn välillä vaan hiplaamassa (ja haaveilemassa punaisesta matosta ... sekä rintaleikkauksesta)...
Tai sitten myyn sen pois..



PS. Äitini tule ensi viikolla Suomeen kokonaiseksi kolmeksi päiväksi!!!!
Jos joku on vanhoja postauksia lukenut, tietää jo, mitä se meinaa..
Kokonaiset 3 päivää kirpputoreilla pyörimistä!!
Lempipuuhaamme <3

18. lokakuuta 2011

Lisää työhuonetta


Tästä tule ihan muutama kuvaa työhuoneesta, kuten lupasin..



Huono on kuva, mutta siinä on valkoinen sisustustarra, jonka tilasin huutiksesta.
Odotin yli viikon, ja iski paniikki, koska myyjän osoitetiedoissa luki kuitenkin Helsinki.
Paketti kun tuli, niin se olikin Etelä-Koreasta!!
Uuu.. vähänkö eksoottista..
Nyt mä voin, aina kun joku kysyy tarroista, pyörittää silmiä ja sanoa, että:  
Ah, tilasin nämä Etelä-Koreasta, täältä Suomesta kun ei millään löydä mieluisia..



Sermi vaihtuu heti, kun raaskin ostaa uuden..


Kaapit olen maalannut valkoisiksi. Olivat ennen typerän pyökin väriset.



Verho oli pakko laittaa, kun tätä seinää en saanut sileäksi.
Tasoite ei tarttunut millään kiinni.
Aina kun koitin ruveta maalamaan, niin koko mun pakkelointi irtos maalin mukaan.
Vakavasti pohdiskelin jo pikaliiman käyttöä.. mutta sitä ei saa kertoa kellekään..
Verhon ei ole tarkoitus jäädä näin rumasti roikkumaan..
Pitää keksiä (ostaa) joku kiva koukku..



Ovenkahvat ovat Ikeasta.



Myyntihylly on aika köyhän-näköinen.
En vaan pidä myymisestä! 
Joo.. tiedän.. minusta ei tule koskaan menestyvää kosmetologia...voi-voi..


Tässä kaikille tuttua sanonko-millä-tekniikkalla värkätyt purkin kannet.
Purkit Ikeasta.


Ja lisää halppis-pitsiä..


Että sellaista..
24.10 on viini-tarjojaiset (sellaista sanaa ei taita olla olemassa?). 
Tulkaa moikkamaan!
<3


 Minun on pari viikkoa tehnyt mieli pyöriä nostalgisesti lehtikasassa, joka on heti meidän työpaikan kulmalla.
Eilen sitten kun kerran kaverinikin oli mukana, päätin heittäytyä riehakaaksi ja käskin hänen vielä räpsiä kuvia..
No eiköhän käynyt sitten näin, että heti kun minä laskeutuin lehtikasaan riehumaan, heittelemään lehtiä ilmaan ja heiluttamaan jalkojani, kuului jostain  ällistynyt ääni: Kristi!!???
Joo, se oli yks mun asiakas.. joka ihan varmasti luuli minun olevan keskellä päivää umpihumalassa.
Että nolottaako??



Ja koska mainontaa ei voi koskaan olla liikaa, niin täällä on arvonta käynnissä!

17. lokakuuta 2011

Taidoton


Minua pyydettiin kerran tekemään postaus, jossa paljastan kaikenmaailman meikkivinkkejä.
Siis kiva aihe, sinänsä.
Vaan.. minä olen sitä mieltä, että meikkaustaito on synnynnäinen vika.
Jos sitä ei ole, niin ei sitä saa vaikka harjoittelis käden kipeeksi.
Minä olen just sellainen, jolle sitä taitoa ei ole annettu.
Siis miten voi olla, että silmämeikissä yhestä silmästä tule aina täysin erilainen kun toisesta?? 
Ja sitten joutuu lisämään väriä toiseen ja sitten se toinen taas on aivan erilainen ja taas pitää lisätä väriä ja ei menekään montaa minuuttia, kun luomiväriä on ohimossa asti!

Pari juttua tuli silti koulussa opeteltu ja niistä olen kiitollinen.
Muuten kävelisin edelleen ympäri kaupunkia yks silmä erinäköinen kun toinen ja kulmat eri-paria.

Vinopäinen sivellin ja ruskea luomiväri, niin johan tule piirretty inhimmilliset ja luonnolliset kulmat.

kuva googlesta, joku nettikauppa se oli


Taivutettu rajaussivellin ja rajausväri  (tai luomiväri, mutta sitten pitää kastella sivellin ekaks veteen).

En edes osaa enää laittaa rajauksia millään suoralla tikulla, ku tuntuu, että tökkään sillä silmään ja sokeudun.. 

Tällä siveltimellä saa luontevasti aikaan melko suorat viivat.. kuhan ensin vaan harjoittele vähän..

google kuva-haku edelleen


Siinä minun glamuurit meikkausvinkit..
Hah!!



Ihonhoito on enemmän mun juttu..
Vaikka oma iho näyttääkin tällä hetkellä kilpikonnan nahkalta.
(hormoonien-uhri)

Yleisesti ottaen kannatan seuraavaa ihonhoidon periaatetta:




Mnjoo.. ehkä sen halvennuksen jättäisin pois ja kannustaisin ostamaan enemmän sellaisia purkkeja jossa on myös jonkunnäköisiä vaikuttavia aineita..

Ei sitä paraffiinia (joka tottakai pehmittää ihanasti-ihanasti, koska se on öljyä, mitä jää jälkeen kun porataan bensaa) tai silikoonia (joka tottakai tekee ihosta sileän, mutta ku se ei hajoa luonnossa melkein ollenkaan ja imeytyy meidän juomaveteen).

Hieman kalliimpi on aina parempi, kun kovin halpaa. Mutta liian kalliskaan ei ole todellakaan hintansa arvoinen.

(mä voisin kertoa vaikka kuinka pitkään, mikä olisi hyvä voiteen koostumus, mutta luulen, että ketään ei oikeesti kiinnostais tälläinen viisastelu..)

Kunhan peruspuhdistus (puhdistusmaito+kasvovesi) on suoritettu ja päivä-iltavoiteet ja silmänympärysvoide on laitettu, niin johan pärjää.

Ja ei saa unohtaa, että 90%  ihon ravinnosta tulee sisältäpäin.
Ei siihen ihoon mitään ulkopuolelta imeytyy vaikka ne kuinka kiihkeästi sitä mainoksissa väittäis.
Sehän on yksi ihon tehtävistäkin - estää vieraiden aineiden (mukaan lukien kaikki voiteet) imeytymistä..

Mutta ihon pintakerroksen säännöllinen kosteuttaminen auttaa pitämään sen kauniimpana.. ja eipähän tule niitä pintaryppyjäkään niin tiuhaan tahtiin..

Oolraitt.. se oli sellainen postaus tänään..
Toivottavasti ette kuollut tylsyyteen..



15. lokakuuta 2011

Kynttiläkulho


Arvonnan voitto-lipukkeessa luki SATSUMA.
Onneksi olkoon!
Pistähän viestiä tohon sivupalkissa näkyvään osoiteseen---->


Sitten mä pikaisesti esittelen mun uudet kulho-kynttilänjalat.
Moni luulee ehkä, että tämähän on surorastaan syntti laittaa GG-kulho sammalta täyteen ja poltella siinä kynttilöitä..
Mutta ku ne ovat painonvartiakulhoja (niin pieniä). Ja koska mä en vartioi mitään tällä hetkellä, niin mä polttelen siinä kynttilöitä.

 Yritin ottaa kauheen taiteellisen kuvan..höhö..


Ja verhotkin meni vaihtoon.. eikä kyllä nekään oo vielä just hyvät.
Mulla on pitkään ollut ajatuksissaan yks tietty (verho)kangas..  vielä en ole raaskinut ostaa..
Varmaan arvaattekin, mikä kangas..

Ja sitten, vaikka mä vannoin isännälle, että mä en tarvitse tähän asuntoon enää mitään kalusteita, niin nyt olen alkanut haikailemaan monen jutun perään..
Mutta mitä siitä hyötyä, jos löytäiskin kirpparilta jonkun kivan pöydän tonne ikkunan alle ja pienen puu- tai metallisohvan keittiön toiseen päähän, kun meillä on tällä hetkellä selkärepunkokoinen auto, johon mä en edes mahdu esim. silloin kun olen just syönyt.
Tiedättehän.. just sellainen , et kun nouset autosta, mutta unohdat avata turvavyön, huomaat pian että auto tulikin  ruokakauppaan mukaan. Selässä.

Mukavaa viikonloppua kaikille! <3

14. lokakuuta 2011

Ostovimma


Mul tuli eilen kauhea vimma ostaa kotiin jotain uutta sisustusjuttua.
Ku tuntuu, että olen kaikki kivat jutut raahanut täältä työpaikalle ja kirpparillakaan en ole kerkenyt käymään sataan vuoteen (viikkoon)..
Kävin sitten Lanternan  Maskussa.
Jumakekka, mitä ihanuuksia siinä oli!!
Ällistyttävää!
Vanhoja puulaatikkoita (!!!) , kylttejä, tekstiilejä, lyhtyjä.. niin erikoisia...aaaaaa...
Teki oikein kipeetä ku ei päässyt ostamaan kaikkea pois!
(ai mitenniin mulla ei oo ylimääräistä viittasataa euroa?!)

Mutta nämä tyynyt lähti mukaan



Siellä oli muuten samasta kankaasta muhkea päiväpeittokin.. hinta reilu satasen.. huoh..

Mä meen vielä hakee ne puulaatikotkin pois joku päivä.. ja jos ei niitä enää oo niin...grrrr... mä.. mä.. ...mämasennun..




Sitten erittäin harvinnainen pelttikyltti, jota ei  varmasti oo kellään..
(paitsi ne kymmenen blogia, jossa oon sen nähnyt)


Kyltti on  täältä.


Kahden kuukauden pohdinnan jälkeen kävin hakemassa itselleni ai föunin.
Sen kanssa leikkimalla olenkin saanut iltaisin aikaa kulumaan..
Unohdin jopa laittaa isännälle ruokaa.
Alussa oli sen verran ÄLYpuhelin, että tunsin itseäni kovin älyTTÖmäksi.
Mutta onneksi olen nopee oppimaan.
Nyt mulla onkin jo sellainen fiilis, et..  
mikä?..ainiin se...phäh...onhan mulla ollut tää jo jonkun aikaa..
 (KAKSI PÄIVÄÄ)



Illalla sitten arvotaan. <3


12. lokakuuta 2011

Totuuden hetki


Työskentelen siis kosmetologina parturikampaamossa.
Minulla on ollut siinä oma pieni nurkka, verhojen takana.
Siis verhojen takana!
Ainoana positiivisena asiana näköeste.
Mutta kaikesta mikä tapahtuu kampaamon puolella saan osa myös minä ja minun asiakas.

Siis kuvitelkaa tilanne: minä teen asiakkaalle rentouttavaa hierontaa ja kampaamopenkissä istuu mummo, joka kommentoi kovaäänisesti omaa ruoansulatusongelmaa: "Kakka on ihan musta.. en tiiä, mikä siinä on.."

Monta kertaa olen ollut hermoraunion partaalla ja masentunut, mutta eihän ihmisille voi sanoa, että voisitteko olla hiljaa.
Eihän kampaamoissa ole tarkoitus olla hiljaa.
Sehän kuuluu asiaan, että kampaajalle selostettaan koko elämää (?!)


Se salainen projekti oli
OMA TYÖHUONE!
Ihan oikea huone! Jossa on seinät ja kaikkee!
Ikkunoita ei ole, mutta mihin minä nyt niitä tarvitsisin?! 

Sitä minä siis olen pistänyt kuntoon, remontoinut ja sisustellut.
Suunnittelusta lopputulokseen ihan itse ja oon muuten sikaylpee siitä!

Paitsi ovea en laittanut minä.
Niin.. siis huoneessa ei ollut ovea, vaan pelkät ikivanhat metalliset karmit valattuna betoniin, vuodelta 1971..tai jotain..
Onneksi näitä raksamiehiä löytyy tuttavapiirista jos jonkilaisia.
Kaljapalkalla tuli oma mies ja yks toinen jäbä töihin.
Ja homma lähti sujuvasti käyntiin.. mitäs nyt pientä haava käsivarteen tuli.. niin ja sitten pelikaapin ovi meni  rikki.
En voi varmaan korvauksia vaatia, kun palkkakaan ei ollut ihan TESin mukainen?


Nyt minä muuten ymmärrän, miksi raksamiehet syövät niin usein mikropitsoja lounaaksi.
Kesken seinien hiomista minun alkoi älyttömästi tehdä mieli mikropitsaa, vaikka normaalisti en koskiskaan siihen.
Juoksin sitten viivana ärrälle.
Sen jälkeen katsoin itseäni peilistä ja  molemmissa nenäpielissä oli valkoiset hei-olen-kokaiiniriippuvainen- pakkeliviivat.
Mutta mikropitsa oli mielettömän hyvää!


Tässä on lähtökohta,vaan että melkein kaikki rojut on jo kannettu pois.
Niin ja huoneen kellarimaisuuskaan ei taida näkyä kuvasta.. ja ne kamalan muhkuroiset ja keltaiset  betoniseinät..  öklä!


Ja tälläinen se on nyt:


Laitan pian tarkempia kuvia koko huoneesta, kunhan KAIKKI on valmista.
Nyt kun puuttuu vielä aika monta tärkeetä sisustusjuttua..
 .
.
.
.

Ok, tässä pari kuvaa.. ku oon kerta niin innoissaan..


Näistä tuli hienot, vaikka itse sanonkin.  Ja ei ollut edes vaikee tehdä.
Printtasin netistä etikettikuvat, narulla kiinni ja kristalli roikkumaan.



Joo, nämä päättyivät tänne.
Ja minusta just hyvät kehystämään mun patsastelu-papereita.

***

Aion nyt panostaa koko yrittämiseen enemmän.
Ennen kun en viitsinyt mainostaa ollenkaan.

Tervetuloa bikinivahaukseen! 
Samalla, kun revin karvojanne irti, voitte kuunella miellyttäviä mies-ääniä verhon takaa .. ??

Jos joku halua tsempata, niin voi käydä tykkäämässä Facebookin-sivulla.
Siellä ei vielä mitään kummempaa oo, mutta ainakin jonkun kivan arvonnan aion keksiä!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...