30. toukokuuta 2011

Kahvikalusto


Työpaikan 80v. naapurimummo paistatteli penkillä päivää ja pysähdyin juttelemaan hänen kanssa.
Hän oli menossa roskia viemään...
Kyseli multa, et tiiänkö, oisko kellään tarvetta kahvikalustoon..
Hän kun oli siivonnut kaappeja ja ajatteli heittää anopille kuuluvan astiaston menemään, ku ei kuulemma oo tarvetta eikä tilaa (liekö ollut lämpimät välit anopin kanssa..)

Kyllä MINÄ tiedän, kellä ois ehottomasti tarvetta vanhalle kahvikalustolle!!!
Mä-mä-mä-mä!!!!

Siis oikeesti! Niin suloista..Herkkää..Vanhaa..




Kas kumma, kun pääsin tekemään postauksen uusista tavaroistani käyttämättä siihen penniäkkään!
Eläkköön ilmaiskierrätys!! (ja kiltit naapurimummot!!)

29. toukokuuta 2011

Mitään en oo ostanu!


Olen kamalan ahdistavalla säästökuurilla (sen juhannusmatkan takia),  enkä siis voi ostaa yhtään mitään! 
Paitsi jotain hyvin pientä...
Kuten esimerkiksi lamppu ja päiväpeitto lastenhuoneseen..
(no ei ees maksanu paljo!!!)


Noi tyynyt on kaikki H&M Home'n. Ja koska tilaan laskulle, niin ne on tavallaan ilmaisia!

Sisustustarra keittiöön.
(tarkoituksena viedä huomio pois meidän sota-aikaiselta  liesituulettimelta)
 

Kaikki mun tarrat olen tilaanut Walldecor'ista.
Suosittelen!!
  
 

Mitä ihmettä toi yksinäinen ruma valkoinen koukku siinä kaapin alla tekee?!
Miksi en muista, että olisin nähnyt sitä aikaisemmin, esimerkiksi pestessä kaappien alle kertynyttä rasvaa?! (miksi en muista että olisin koskaan pessyt kappien alle kertynyttä rasvaa..)



Sitten viimeiset, mutta ihanimmat!
Ikivanha vihreä hylly sekä enkelin siivet kirpparilta (5.- molemmat)








Hylly löysi paikan eteisesta ja mä niiiin rakastan sitä!
(taas mun tulipaloevakuoinnin tärkeimmät-esineet-lista piteni)


Ensi viikolla ei tuu varmaan yhtään sisustuspostausta, koska mä oon sillä (tyhmällä) säästökuurilla!




25. toukokuuta 2011

Eteinen


Eteinen on kodin käynttikortti ja antaa tärkeän ensivaikutelman.. niinkö ne sanoo?
No ei ainakaan meidän kodin!

Kaikkina vuodenaikoina (kesä on harvinainen meteorologinen ilmiö, eikä sitä näin olleen pidä laskea vuodenajaksi) kun kävele ulko-ovesta sisään ensivaikutelmasta voi päättää, että täällä asuu 10 hengen-perhe entisestä neuvostoliiton osavaltiosta ja ne kaikki ovat epäsiistejä.

Ihan hirveä määrä kaikenlaista!!
 Jokaisella vähintään kahdet toppatakit, ulkohousut, pipojen-huivien paljoudesta puhumattakaan!
Ja kaikki kivasti esillä, koska meillä ei ole kaappia eteisessa!
Eikä sinne pystyy laittamaankaan, koska se on älyttömän kapea. Paljon kapeampi kuin esim. raitiovaunun  käytävä!


Nyt kesää odotellessaan, eteinen alkaa vihdoin näyttämään eteiseltä.
Tosin, käynttikortiksi en lähtis vieläkään nimittelemään.




Päivän asu:



Pinkki kylpytakki maalitahroineen (stockmann)
Lampaanvillatossut (äidiltä pöllitty)

Tässä kuvassa villavirsuni pääsevät kieltämättä oikeuksiinsa



24. toukokuuta 2011

Arvonta-aa-aaa

Olen ensimmäisestä blogikirjoituksestani lähtien haaveillut siitä, että saisin järjestää ihka oman arvonnan.

Pidän  ihan hirveästi lahjojen antamisesta!
Esimerkiksi jouluistakin tykkään enimmäkseen sen takia, että pääseen hulluna ostelemaan ja pakkamaan lahjoja. Lahjan saaminen ei ole yhtään niin kiva, kun sen antaminen!
Yleensä kaikki arpoo silloin, kun on päässyt tiettyyn pisteeseen: 100 lukijaa, 100 blogikirjoitusta, 10 000 vierailua..
Mut mun perustelut olis ollut siinä alussa tyyliin 3 blogikirjoitusta, 3 lukijaa, 80 vierailua. Aika noloa siis...
Mutta nyt minulla on 20 ihanaa lukijaa, melkein 3000 vierailukertaa ja melkein 50 blogikirjoitusta, joten nyt lykkään arvonnan käyntiin, eikä nolottaa yhtään!


Toivottavasti tykkäätte:

Voittaja saa 6 kappaletta tabletteja (en millään halunut syrjäyttää isoja perheitä arpomalla vaan 4 vaivaista tablettia).

Metallinen servettiteline (mä itse en ainakaan raaskis sinne laittaa yhtään servettiä, ellei ne ole tasan samaa kuosia tai vähintään läpinäkyviä)

Ja sitten metallinen mikälie perhostikku. Sen voi pistää ilmeisesti kukkaruukkuun (tai sitten sillä voi läpsiä kärpäisiä, hyttysiä tai omaa ukkoa jos se rupee ärsyttämään)


Väri on luonnossa vihertävän-harmaa. Kerroinko mä jo että haluan uuden kameran?


 Ja täällä on sitten esimerkkejä millaisia ihania kuvia te saatte näistä tavaroista, kun käytätte suurenmoista Picassa kuvanmuokkausohjelmaa.





Arvan saa kommentoimalla ja toisen saa linkittämällä arvonnan omalle sivulle.
Ei siis tarvitse liittyä lukijaksi osallistuakseen arvontaan, mutta kaiken varalta toivotan teretulemast, jos nyt joku  jostain tuntemattomasta syystä halua..


*perheenjäsenet sekä anonyymit (ellei laita kommentiin sähköpostiosoitetta) eivät saa osallistua arvontaan

Arvonta päättyy 31.05


 ***
Sisustusrintamalla mun täyttyy hieman kiristää mielitekoja, koska meillä olis tarkoitus mennä ennen juhannusta pienelle telttamatkalle baltiaan, joten jokinnäköinen säästökuurihan se on pakko aloittaa (isäntä varmaan hyppii onnesta tuolilla ja taputtelee käsiä kuin mielivikainen tätä lukiessaan

23. toukokuuta 2011

Baltsut


Kaksi kertaa olen tänä keväänä pakannut pitkävarttiset saappaani ja viennyt kellariin..ja kaksi kertaa olen hakenut ne sieltä sään takia takaisin käyttöön!
Nyt vein ne sinne viimeisen kerran! Tulkoon taivaalta vaikka äkäisiä ukkoja, haen ne seuraavan kerran pois vasta marraskuussa! Piste!

Tässäpä ovat muuten mun uudet ja ainoat ballerinat (joskus kun korkkari- rakkulat alkaa ottaa päähän, on kiva sipsutella hetken aikaa näillä).

Tänään kun kävelin kaatosateessa näillä töihin, jalkapöytä ja varpaiden välit olivat perille päästyäni aivan  mudassa.
Toivon kovasti, että ihmisten huomio kiinnittyi vaan näihin suloisiin kenkiin, eikä mun nolostuttaviin mutajalkoihin.



21. toukokuuta 2011

Itse-tunnustus ja -paljastus


Onko pakko antaa itselleen tunnustus, jos halua haastetehtävän?
Mun tekee nimittäin hirveästi mieli paljastaa 10 asiaa itsestään.
Onko se blogipykälien mukaan laillista?
Otan nyt kuitenkin sen riskin!


1. Porttaissa tutkin aina ovatko korkokenkiä käyttävät naiset unohtanut sen nolon valkoisen tarran kenkien pohjaan.

2. Kun pysähdyttään autolla liikennevaloihin, kyttään usein aurinkolasien takaa vieressä olevan auton kuskia.
(päätäni en käännä, mutta silmät tiirailee minkä kerkee)

3. Joka kerta kun joku juoksee bussiin/ratikkaan/metroon, minä tunnen ylivoimaista tarvetta kääntyä ja tarkastaa, että kerkeskö se varmasti kyytiin.

4. Olen maanis-ylihuolehtiva äiti. Minun on pakko soittaa noin kerran tunnissa molemalle lapselle, että missä ne menee. (No moi, mitä teet? et mitään? ahah, ok, no heippa sitten!)
Joskus soitan vahingossa jopa keskellä koulupäivää.


5. En ole ikinä osannut olla vihainen 5 minuuttia pidempää.

6. Tykkään laulaa karaokea, mutta en kestä, kun joku tulee kehumaan. (hirveän noloa! eikö ihmisilla ole minkäänlaista musikaalista korvaa?!)

7. Kylässä ollessaan rupean aina muuttamaan sisustusta (päässäni).

8. Jos minulla on rahaa vain vaivaset 40 euroa sekä paha mieli sen takia, voin vapaasti käyttää siitä puolet johonkin ihanaan juttuun. (sitten minulla onkin se juttu, hyvä mieli ja vieläpä 20 euroa)

9. Minulla on  huono muisti. Kirjoitan kaikki päivän tapahtumat muistikirjaan. Olen tehnyt näin jo viimeiset 8 vuotta.

10. Olen todella huono myymään. Minun tekee aina mieli antaa asiakkailleni hoidoista alennusta, koska kuvittelen, että heillä ei varmankaan ole hirveästi rahaa.


Aurinkoista viikonloppua!

20. toukokuuta 2011

Teippitukka


Miten voi olla, että tämä on jo kolmas postaus hiuksistani!!?

Mulla taitaa olla pakkomieli puhua asiasta josta oikestaan pitäisi olla ihan hiljaa, jopa senkin takia, että mä en ikinä pidä niistä huolta muuten kun pesemällä.
Useimmiten en edes kampaa tukkaani, koska kun käyttää joka päivä ponnaria, ei sillä ole mitään väliä (tämä on siis minun näkemykseni JA SITÄ PAITSI NE IRTOA JOS NIITÄ KAMPAA LIIKAA!!).
Kerran löysin päästäni pinnin, jonka olin siihen laittanut monta vuorokautta sitten!

Minun kampaustaidonkin voi määritellä yhdellä lauseella: osan laittaa pinnin etutukkaan.

Olen myös varma, että minulla on joku kromosomivirhe, jonka takia päästäni on elämäni aikana tippunut noin 15 kiloa karvoitusta.

No.. jokatapauksessa.. hiusasioissa olen täysin onneton!

Eilen pääsin sitten odottamattomasti kokeilemaan hiusten teippipidennystä.
Ja apua kuinka tykkään!

Normaalisti, kun käytän ponnaria, siihen jää roikkumaan raiskatun rotan häntä, joka näyttää hiuspompulaa pienemmältä, mutta nyt se on tuuhea ja pitkä ja vaikka mitä!

Laittaminen kesti suurinpiirtein 5 minuuttia ja ne kuulemma pysyy 6-8 viikkoa.
Hiukset ovat siis aitoa karvaa, ei mitään vappu-peruukkia.
Minulla on 30 senttiset ja sävynä tietenkin Red Wine.


 



Enpä olis vielä vähän aikaa sitten uskonut, että saan MELKEIN samalaiset hiukset kun tolla yhellä siinä viimeisessä kuvassa: (klik)

***


Eilen kello 21.00 jälkeen isäntä sai vihdoin työnnetty terän betoniin ja minulla on nyt makuuhuoneessa ikkuna salaiseen puutarhaan... (josta ei kyl näe muuta kun oman lärvin..)

Tällä kertaa näyttää valitettavasti luonnossa paremmalta. Mä tahon uuden kameran!! Tahontahontahon!

Seinäkellonkin ukkeli korjas. Jeijj!

sorge, oli ihaaan pakko..

19. toukokuuta 2011

Sohova


Muokkailin eilen ajan kuluksi meidän kulmasohvaa.
Sohva itsessään on beigenvärinen, mutta päivänvaloa se ei ole sietänyt jo pidemmän ajan.
Nimittäin siitä löytyy runsaasti erilaisia johtolankoja meidän perheen elintavoista:
  • pinkkiä kynsilakkaa ()
  • kebabitahroja (isäntä)
  • limuläiskiä (lapset)
  • musta kynsilakkaa ()

Ja sen takia olen piilottanut sen aina erilaisien päiväpeittojen alle.


Koko setti näyttää nyt kieltämättä tyylitajuttomalta joulukuuselta...
Mutta ku minulla ei ole kahta samanlaista päiväpeittoa... eikä sopivia tyynyjä..
Minulla ei ole mitään!!
Vaan että... siitä tuli niiiiin mukava löhöilypaikka!
Toi kukallinen päiväpeitto on ihanan pehmeä, eikä liukuukaan heti pois paikoiltaan, kun joku istuu.
Mä tarvitsen enää toisen samanlaisen, mutta en muista, mistä olen sen ostanut.. Apuva?





Unelmani olisi valkoinen sohva. Mutta ymmärrätte kai ettei sellainen ole mitenkään mahdollista.
Ehkä sitten joskus sadan vuoden päästä, kun lapset asuvat muualla ja minäkin olen opetellut sisäsiistiksi.

18. toukokuuta 2011

Teinimeininkiä

Melkein nolottaa kertoa tästä, mutta olen täysin ihastunut Kappahlin lastevaatteisiin.
Nolottaa sen takia, että ostan niitä omaan käyttöön.
Esimerkiksi farkkuja minulla on sieltä jo kolmet. Ja ne on niin ihanat-mukavat-supersopivat!
Ei alle 160 senttinen kääpiö muutenkaan naistenvaatekaupasta sopivia housuja saa!
Nyt olen ajattellut siirtyä seuraavaan vaiheeseen, eli ostaa sieltä myös kivoja paitoja 
(vai onko se jo liian ällöä?olen kummiskin aikuinen nainen joka lähestyy kovaa vauhtia keski-iänkriisia).


Tästä kuvasta omistan tällä hetkellä ainoastaan sen huivin

***

Jaja.. tässä ois pientä tuunausta lastenhuoneessa H&M Home'n avulla. 
Hyvin epäromanttinen, melkein bitch-mäinen tuunaus.
Sellaista kun vaaditaan.. (tai itseasiassa minulta vaaditaan, että mä jättäisin heidän huoneen rauhaan, mutta siihen en pystyy).
Tämä on mielestäni aivan kamalaa, mutta lasten mutinaa ei ollutkaan tällä kertaa täysin tyytymätön.
Ihan pieni sellainen, melkein ystävällinen mutina...



17. toukokuuta 2011

Muka-antiikkia


Aamulla otin kaljakärryt ja menin käymään postissa.
Nimittäin toinen Hobby Hallin pakettini odotti minua siellä jo viime torstaista..
Paketin sisältö oli toistasataa kertaa hienompi, mitä ikinä odotinkaan!!
Mikä niitä vaivaa, kun ne ei osaa ottaa kuvastoon kauniita kuvia?




Wanha peili.  Löytyy täältä.
Ihan oikeesti, mun on pakko saada tietää, millä tekniikkalla ne tekee niin aidon näköistä jälkeä! 
(mulla ois vaikka mitä kalusteita, ja ne kaikki haluais tän näköiseksi!)
Ainakin se haisee pahalle..

Peili tule olemaan makkarin seinällä ja se tule näyttämään tosi upealta!
Mitä sitten että se haisee! 
Jos on näin nätti, saa haistakin! 





Ton ruman ruskean jutun, jonka nimeä en tiedä, aion poistaa. 

 Siellä ois myynnissä vielä kokonainen ovi, josta on tehty vanha peili.. mutta ehkä mä tyydyn tällä hetkellä tähän ikkunaan..
.. ehkä..

16. toukokuuta 2011

Kierrätystapahtuma

Lauantaina oli  kierrätystapahtuma Helsingin Arabianrannassa.
Itse en paljon esityksiä katsellut, keskityin olennaisempaan eli (mihin muuhuunkaan kun) aarteenmetsästykseen.
Kiva oli päästää vanhojen puutalojen pihoille pyörimään, jossa asukkaat myivät tavaroita (ennen olen vaan kävellyt ohi ja kurkkinut salaa, eihän sitä kehtaa julkkisesti kytätä toisten ihmisten pihoja).

Työpaikkani on aivan siinä omakotitalo-alueen vieressä ja olipa iloinen yllätys kun parissa pihassa olivatkin myyjinä tutut asiakkaat. Minut kutsuttiin jopa kahvipöytäänkin! Ihanata-ihanata!

Tavaraa löysin taas sen verran, että oli pakko pyydä ukko autolla hakemaan.

***
Juuri tälläistä olen etsinyt jo pitkään! Matkalaukkuja olen nähnyt vaikka minkänäköisiä, mutta ykskään ei ole ollut tarpeeksi kulunut ja oikean värinen. Tämä on!
Sori, oli ihan pakko ottaa niin montaa kuvaa...


 

Vähän tulee hyllyn reunan yli, mutta ei kai se haittaa?? Vai pitääkö hommata leveämpi hylly?

 
Pieni pala 100 vuotta sitten eläneen köyhän (ainakin mun mielikuvituksissa) suutarin elämää..


Iso hieman keinuva kori. Mulla ei ole mitään hajua, mihin sen laittais.. Ei ollut ostaessakaan, mutta silti oli pakko saada!


Pyykkikori sai kaveriksi roskakorin. Sen ostamista olinkin suunnittellut vaikka kuinka kauan ja nyt kun hinta oli 3 euroa, en enää keksinyt syytä olla ostamatta.


Tämä metallikyltti oli oikestaan kaupanpäällinen, joten tottakai mukaan.. vaikka eihän mulla mitään Laundry-roomia ole olemassakaan.


Tähti-matto (joka on todennäköisesti aivan liian ohut ollakseen matto, mutta mitä sellaisista pikkujutuista välittämään) on kakspuolinen, mikä on kaltaiselleni rauhattomalle sielulle loistava juttu, koska mä voin vaikka päivittäin vaihtaa sen puolia, jos satun (ja varmasti satun) kyllästymään. Ja jestas sentään, että sillä oli aivan naurettava hinta-  2 euroa!!


Lauantaina meidän taloyhtiössä oli myös pihatalkoot ja koska syksyllä mä en syystä tai toisesta (mitäs nyt sitä enää muistelemaan) en päässyt (lue:viitsinyt) osallistumaan, niin päätin tällä kertaa kerätä hieman pisteitä.
Oikestaan oli aika kiva heilua haravan kanssa piiitkästä aikaa (olin jo unohtanut, minkä muotoinen harava on). Samalla kuvittelin, mitä kaikkea pensaita mä istuttaisin omaan pihaan.
Tosin mä en viihtynyt siinä tuntia pidempään (ilmeisesti mua alkoi masentaa tosiasia, ettei mulla ole omaa pihaa).
Kävin sen jälkeen vielä siivoamassa kellarikopin ja sieltä löysin vanhan silitysraudan, jonka olemassaolon olin jo unohtanut.
On muuten loistava kirjatuki-  ne kun aina liukuu itsestään selälle.



Kuvan saippua-alusta saippuaneen on lahja rakkaalta ystävältä, jota harmikseni näen tosi harvoin (vaikka välimatkaa ei ole kun reilu 100 km).
Ei hän ilman tätä minun pitämää blogiaa olis varmaan ikinä osanut ostaa mitään tälläistä!

Että kyllä blogista on hyötyä monessa asiassa!
Ja apua, että minulla on jo 14 lukiaa!! (kahta ei lasketa, koska yks on mun ukko ja toinen yks kaveri, jonka pakotin lukijaksi, vaikka se ei edes lue).
Tämä ei kuulostaa tässä näin hirveän paljolta, mutta jos laittaisi 14 ihmista samaan huoneseen... se ois todella isot bileet!
Ja sitten tietenkin te, ketkä luette Facebookin kautta..
Kiitos kaikille, saatte joka aamu hymyn huulilleni!




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...